MIKSI KIITTÄMINEN ON JOSKUS PAREMPI VAIHTOEHTO KUIN ANTEEKSIPYYNTÖ?

Näin jossain artikkelin siitä, kuinka usein pyydämme anteeksi ihmisiltä halutessamme vaikuttaa kohteliailta. Kuitenkin joskus anteeksipyyntöä enemmän arvostamme kiitosta. En valitettavasti muista enää, missä tekstin näin, mutta jäin pohtimaan sitä pitkäksi aikaa. Olen sen jälkeen yrittänyt itsekin muotoilla asioita eri tavalla, sillä tässä on paljon hyviä ajatuksia takana. 

Oikeastaan ajatus toimii samalla tavalla kuin koko elämänkatsomukseni siitä, että kannattaa miettiä mihin ajatuksensa keskittää. Jos pyydät anteeksi sitä, että olet aina myöhässä, ystäväsi kiinnittää huomiota siihen ja saattaa jopa ärsyyntyä entistä enemmän ja miettiä, että totta tosin, sinä olet aina myöhässä. Sen sijaan voit sanoa kiitos, ja todeta, kuinka kiitollinen olet hänen kärsivällisyydestään. Tällöin huomio keskittyy mukavaan asiaan.

Ihmiset tekevät tätä anteeksipyytelyä liian paljon myös sen takia, että oma sisäinen puhe alkaa uskoa tätä. Jos toistelet muille ihmisille anteeksipyyntöjä omasta olemuksestasi, alat pikkuhiljaa muuttua sellaiseksi. Älä siis sano ”anteeksi, kun olen tänään näin huonoa seuraa”, vaan mielummin ”kiitos, että vietät kanssani aikaa.” Älä pyydä anteeksi sitä, että et oikein osaa pukea tunteitasi järkevästi sanoiksi, vaan kiitä siitä, että sinua jaksetaan kuunnella. Älä puhu siitä, kuinka pahoillasi olet ollessasi aina vain epäonnistuja, vaan kiitä siitä, että sinuun on uskottu kaikki tämä aika. 

Tällä tavoin oma mieli keskittyy positiivisiin asioihin, eikä vello negatiivisyydessä. Kannattaa siis miettiä tarkkaan, milloin on tarpeen pyytää anteeksi ja milloin voisi sen sijaan sanoa kiitos.