Noloja aukkoja sivistyksessä?
Oletteko löytäneet itseänne tilanteesta, jossa puhutaan jostain sellaisesta asiasta, mikä kaikkien tulisi tietää ja huomaat olevasi ainoa joka on aivan pihalla? Aina silloin tällöin huomaa kummallisia aukkoja omassa sivistyksessä ja joskus ne on helpompia myöntää itselleen ja muille. Toisinaan ne nolottavat niin paljon, että päätyy vain nyökyttelemään mukana.
Asia tuli mieleeni kun kävin Plantagenissa ostamassa elämäni toisen viherkasvin tällä viikolla ja kyselin myyjältä ostotapahtuman yhteydessä hoito-ohjeita Peikonlehteeni. En kehdannut sitten sanoa, etten ymmärtänyt sanaakaan myyjän vinkeistä. Nyökyttelin vain tietäväisen näköisenä, että joka toinen viikko lannoitus ja juu juu, kasvukausi kun on, niin niin.. aivan.
Kun astelin kaupasta pois, naureskelin mielessäni jo itselleni. Mikä siinä on niin noloa myöntää, ettei nyt esimerkiksi tiedä kasveista yhtään mitään? Joutuisin kuitenkin googlaamaan kotiintultuani, milloin on kasvukausi, ja mitä se ylipäätään tarkoittaa. Ja miten lannoitan ruukkukasviani?
Sama on toistunut myös kukkakaupassa monesti, kun olen käynyt kyselemässä kukkien hintoja. "Paljonko noi valkoiset kukat tuolla maksaa?" ja myyjä luettelee tutun kuuloisia kukkien nimiä, kysyen mitä näistä tarkoitan? En kehtaa sanoa, etten tiedä mikä niistä mainituista kukista on se oikea, sillä luultavasti ne muut eivät ole lähelläkään tämän ulkonäköä. Valitsen sitten vain summamutikassa jonkun, ja kuuntelen hinnan, tietämättä kuitenkaan koskaan oliko se minun kukkani hinta.
En todellakaan tiedä, miksi tämä kasviasia on jotenkin yhtään nolompaa kuin muutkaan aukot. Minulle ei tuota nimittäin minkäänlaista ongelmaa myöntää muissa asioissa olevani täysin pihalla. Juuri vähän aikaa sitten kysyin, pitääkö jauhelihamakaronilaatikon makaronit keittää ennen uuniin laittamista. Todella typerä kysymys. Kysyin silti. Eikä nolota lainkaan. Jostain syystä kasvitietämättömyyttäni yritän kuitenkin aina peitellä.
Onko teillä jotain aukkoja sivistyksessä, mitä ette haluaisi paljastaa muille?
Kommentit
Noi sun kokemukset kukka- ja puutarhakaupoista kuulostaa samalta kuin kokemani fiilis kuluneella viikolla Gigantissa...
Mielestäni ei ole kuitenkaan ollenkaan noloa kysyä aiheesta - sehän on tukeutumista asiantuntija-apuun! Ja pakkohan se oli tunnustaa oma tietämättömyytensä tietyistä aiheista myyjälle, että sai asian hoidettua kunnolla...
Harmittaa tuo hintamerkintöjen puuttuminen kukkakaupoissa, sekä asiakkaan että myyjän puolesta. Voi olla, että moni jättää kukkansa ostamatta, kun hinnat eivät ole esillä. Sitäpaitsi, lain mukaan niiden kuuluisi olla selvästi näkyvillä.
Voin hyvin kuvitella tuon gigantti-tapahtuman :D mulla oli vastaava verkkokaupassa kun ostin ekaa kameraa. Mutta jotenkin siinä ei nolottanut yhtään paljastaa tietämättömyyttään.
enpä muuten tiennyt että on olemassa tuollainen laki!
Tuollaiset asiat, jotka liittyy johonkin aihealueeseen mistä ei voikaan tietää, jos ei ole siitä kiinnostunut, ei ole mulle lainkaan hävettäviä tietämättömyyden alueita.
Sen sijaan sellaiset jutut, joista kaikkien sinällään KUULUISI olla kiinnostuneita, kuten Suomen tai ylipäänsä maailman historia.. Sellaisissa oon aivan pihalla, ja voi perse miten noloa! :D
Joo siis historiajutut on noloja! :D niistä jää pahasti kiinni aina trivial pursuitissa.
Samaistun historian tiedon puute -häpeään! :D
Uskon että kouluaikojen jälkeen ihminen ei hanki tietoa aihealueista mitkä eivät tosissaan kiinnosta. Viherpeukaloksikin oppii varmasti huomaamattaan jos aihe alkaa kiinnostaa. Itse olen hieman kiinnostunut tietokoneista, mutten kuitenkaan ilmeisesti tarpeeksi että vuosien saatossa saatu (sekä kouluissa hankittu että elämässä saatu) nippelitieto pysyisi päässäni.
Samalla tavalla olen kuunnellut sujuvasti yli kymmenen vuotta kun mies selittää suu vaahdossa kaikkea autoihin liittyvää. Ainoa mitä niistä selostuksista on jäänyt mieleen on uusia sanoja, joille ei kyllä valitettavasti ole käyttöä koska en muista mitä ne tarkoittavat :D Kansipahvi, jakohihna, koiranluut, rengaskulmat ja mitä vielä. Kuin olisi naimisissa ulkomaalaisen kanssa ja osaisi kieltä sen verran että pystyy huvittamaan toisia "ulkolaisia" :D Samoin mies on yrittänyt opettaa renkaiden vaihtoa (perusasia), mutta kun ei vaan jaksa keskittyä. Vähän nolottaa olla tällainen stereotyyppinen avuton nainen tässä tapauksessa..
P.S Makaronilaatikkoa voi tehdä kummallakin tavalla. Itse tykkään valmistaa laatikon liha-/kasvisliemeen siten että makaroneja ei tarvitse keittää valmiiksi (=vähemmän sotkua).
Eikä!!! :D eli ei se sitten ollut edes tyhmä kysymys. Hahaahaha. Aina sitä oppii jotain uutta! Ja mun autotietämys on niiiiin huonoa. En tunnista edes perheenjäsenien autoja, sillä ei vaan just kiinnosta autot lainkaan. Ja se on kyllä totta, että aiheet mitkä kiinnostaa, niin kaikenlainen nippelitieto jää tosi helposti mieleen.
Haha, voin vain niin kuvitella tuon sun kukkakauppatilanteen! Samanlaisia viherpeukaloita ollaan täälläkin! :D
Jes, meitä on muitakin:D
Hahah:D Muistan kun olimme kurssilaisten kanssa opiskeluaikoina Eduskuntatalossa vierailulla ja sanoin aulassa etten edes ennen tiennyt missä on Eduskuntatalo. :D Tai siis tiesin että Helsingissä, mutta en tarkkaa sijaintia. Kurssikaveri vähän tuhahteli että "Taruu, kyl toi pitäis tietää", sanoin että aijaa mitä mä sillä tiedolla teen. :D
Nykyään yhteiskunnalliset asiat kiinnostaa enemmän, vaikka en vielä tähänkään päivään asti ole tarvinnut Eduskuntalon osoitetietoja mihinkään. :D
todellakin on aukkoja sivistyksessa! olen kaiken lisaksi kihloissa ulkomaalaisen kanssa ja han aina kyselee ties mita Suomi-tietoutta. Tyyliin: milloin talvisota loppui, miten se voitettiin, miksi Suomen lipun varit ovat sininen ja valkoinen, kuka kehitti Suomen kielen, miksi Runebering torttua syodaan helmikuussa.... you name it! siis ihan perusjuttuja joo, mutta en aina tieda! onneksi on google :)
Ehka se on aikuisuuden mitta etta osaa kysya "tyhmia" kaupoissa yms palveluissa.. mm. mita joku sana tarkoittaa ruokalistalla tai vastaavaa. Koitan ottaa ne huumorilla, niista saa yleensa kivaa keskustelua aikaiseksi :)
Kommentoi