Mental Health Monday: Eikö sitä koskaan v*tuta?

DSC_3986.jpg

 

Muistan joskus nauraneeni Jodel-keskustelulle minusta, jossa joku kysyi että eikö minua koskaan v*tuta, vai käännänkö sen v*tutuksenkin jotenkin inspiraatioksi? Ensin se huvitti sen takia, että tietty asiat ärsyttää ja monesti kiihdyn varsin nopeastikin nollasta sataan, mikäli jokin asia menee oikein ihon alle. Mutta toisaalta, olen myös huomannut että palaudun näistä ärsytyksistä hurjan paljon nopeampaa kuin minua rauhallisemmin asioihin suhtautuva lähipiiri. 

Yhtenä syynä on tietysti vain temperamenttierot. Toiseksi syyksi uskon sellaisen tietynlaisen ratkaisukeskeisyyden, joka minussa on aina ollut vahvana. Kun jokin asia oikein ärsyttää, yritän mahdollisimman nopeasti nähdä jonkun positiivisen asian, mikä siitä voi seurata. Tiedän myös, että joillekin tämä tapani käy hermoille, kun heistä tuntuu etten anna heille aikaa olla harmistuneena. Ymmärrän hyvin myös tämän puolen. Itsellenikään tämä taktiikka ei toimi surun kanssa. Sille täytyy antaa oma aikansa, eikä silloin ole syytäkään miettiä kuinka tämä nyt kasvattaa henkisesti. 

Ärsyyntyminen on kuitenkin hyvin energiaa täynnä oleva tunne. Siinä missä suru yleensä lamaannuttaa, on ärsytyksessä voimallinen olo. Syke nousee hiukan nopeampitempoiseksi, äänikin saattaa tulla voimakkaammaksi ja nopeammaksi. Kun tämän energian valjastaa omaan käyttöönsä, voi siitä olla paljonkin hyötyä. Raivopäänä ei tietenkään kannata toimia, mutta kun happea on ottanut ensin hiukan, voi pieni kiukku olla juuri se sysäys mitä tarvitsit. Hiukan samanlainen tunne voi seurata kritiikin vastaanottamisesta, ja siitäkin on lähes aina sinulle itsellesi hyötyä. 

Listailin muutamia esimerkkejä, joissa eri v*tutuksen tasot voi kääntää positiiviseksi ajatteluksi.

Aamulla kahvinporot levähtää lattialle ja ensimmäinen ajatus on ”jaa tällanen päivä!”. Sen sijaan että annat sinänsä mitättömän asian asettaa koko päivällesi negatiivisen suunnan, käännä ajatus vaikka niin että ”siitä onkin aikaa kun olen siivonnut keittiön lattian ihan kunnolla, parissa minuutissa parketti taas kiiltää. Tehokas aamu!”

Olet lukenut koulun pääsykokeita varten koko kevään, eikä opiskelupaikka auennut silti. Sen sijaan että moitit itseäsi ja luovut urahaaveistasi ajattele, mitä mielettömiä mahdollisuuksia välivuosi voikaan tuoda. Ehkä lähdet reissuun, käyt avoimessa mielenkiintoisia kursseja joille ei olisi ollut aikaa opintojen ohessa tai haet työpaikkaan, joka tulee olemaan hyvinkin merkityksellinen tulevaisuudessasi. Ehkä olitkin haaveillut pienestä breikistä ja nyt se sinulle suotiin!

Kollegasi on tytötellyt/vähätellyt sinua jo pitkään ja nyt mollaaminen tapahtuu palaverissa koko työyhteisön edessä. Sen sijaan että nielet kiukun ja häpeän ja alennut rooliisi, mieti kuinka hyvä paikka tässä on vihdoin puuttua tähän kohteluun. Se että kuulijoita on ollut paikalla useita, on oikeastaan vain positiivinen asia, sillä nyt sinun on helpompi viedä asia eteenpäin. Ehkä vihdoin selvii, mistä hänen asenteet kumpuaa ja teet oikeastaan vähättelijälle palveluksen, kun pakotat hänet hiukan tutkailemaan omaa käytöstään kriittisemmin. Ehkäpä muutkin ovat kokeneet samanlaista käytöstä ja tämän ansiosta saatte kaikki vihdoin äänenne kuuluviin. 

Jos huomaat ärsyyntyväsi usein, mieti millaisissa tilanteissa ne tapahtuvat? Onko kyseessä joku ihminen, joka saa aina sykkeesi kohoamaan vai kenties joku toistuva asia arjessasi? Voisiko tätä muuttaa jotenkin? En usko sellaiseen ”hyväksy kaikki asiat sellaisina kuin ne ovat” -ajatteluun. Joskus on ihan ok miettiä, että hei tähän en ole tyytyväinen, teenpäs jotain muutoksia asian suhteen. Kun pitää ärsytystä sellaisena suunnannäyttäjänä, voi siitä olla paljon hyötyä. 

Toki omassakin elämässä tulee sellaisia juttuja vastaan, mitä ei yksinkertaisesti osaa kääntää hyödylliseksi. Silloin lähden yleensä salille tai puran ärsyytymiseni jollekin läheiselle. Yleensä heti tämän jälkeen asia tuntuu taas paljon pienemmältä. Jos taas ärsyynnyn paljon ja ilman syytä, on yleensä aina kyse unenpuutteesta, hormonitoiminnasta tai huonosti syömisestä. 

Miten te suhtaudutte ärsyyntymiseen tai kiukunpuuskiin?

DSC_3994.jpgDSC_4095.jpgelisalepistö.jpg

DSC_4089.jpg

Shoes – here*, Jeans – here*, Shirt – here*, Bag – Furla *adlinks

Pictures: Sara Vanninen

Hyvinvointi Mieli

Asunnon osto OSA 1: lainan hakeminen

DSC_6985.jpg

Olen saanut monia pyyntöjä asuntojuttuihin, joka on tietysti ilahduttanut mieltä. On aina mukavaa, kun omassa elämässä tapahtuu isoja juttuja ja samat asiat kiinnostavat myös teitä. Ajattelinkin tehdä tästä asuntoprojektista ihan kunnon juttusarjan. En vielä tiedä, kuinka monta osaa tähän tulee, mutta saa ehdottaa aiheita ja kysellä asioista,jotka kiinnostaa. 

Ensimmäinen osa koskee kuitenkin asuntolainaa, joka on varmaankin kaikille omasta asunnosta haaveilevalle ajankohtainen asia. Olen itse istunut lainaneuvotteluissa nyt kaksi kertaa ja hyvin erilaisissa elämäntilanteissa. Ensimmäisellä kerralla olin 20-vuotias baarityöntekijä, jolla oli melko pienet tulot. Hain lainaa 100 000 euroa, joka siihen aikaan vielä riitti yksiöön Helsingissä. Nyt toisella kerralla ikää on jo lähemmäs 30 ja työstatuksena on yrittäjä. 

1. Normaalisti lainaa hakiessa pitää olla 10 prosenttia lainasta säästettynä. Tätä varten voi perustaa ASP-tilin tai laittaa itsenäisesti jokaisesta palkasta sivuun omalle säästötilille. Kun on selkeä tavoite mielessä, on säästäminenkin mielekkäämpää. Ystäväni kertoi juuri, että he kirjaavat miehensä kanssa joka päivä kaikki ostokset ylös ja katsovat viikon loputtua mihin kummallakin on mennyt rahaa. He ovat myös tehneet erilaisia viikottaisia säästötavoitteita, joka kuulosti todella hyvältä. 

2. Kun säästäminen on saatu käyntiin, tai tilillä on jo mukava summa rahaa, kannattaa aloittaa koko asuntoprojekti neuvottelemalla lainalupaus pankissa. Luonnollisinta on tietysti sopia neuvottelu oman pankin kanssa, mutta suosittelen varaamaan ajan myös kilpailijalta. Silloin voit vertailla lainan ehtoja, ja varmistua siitä että saat hyvän diilin. Sain itse ajan tapaamiseen jo seuraavalle viikolle Nordean konttorissa ja Danske Bankin kanssa neuvottelut käytiin puhelimessa niin, että koneella oli auki virtuaalitapaaminen. 

3. Kun tapaaminen on sovittu, on hyvä miettiä valmiiksi muutamia asioita. Laita paperille ylös, kuinka paljon käytät kuukausittain rahaa eri asioihin. Paljon maksat vakuutuksista, sähköstä, puhelimesta, netistä ja muista pakollisista menoista? Kuinka paljon rahaa menee ruokaan? Entäpä harrastuksiin, matkustukseen, kosmetiikkaan, vaatteisiin tai ravintolaillallisiin? Omistatko auton? Paljon sen kustannukset ovat kuukaudessa? Kun sinulla on selkeä kuva siitä, paljon menosi ovat, on virkailijan helpompi laskea mikä on summa jonka pystyisit lyhentämään lainaa korkoineen, ilman että taloutesi järkkyy. Mikäli sinulla on muita lainoja, ota niistä tositteet mukaan. Jos toimit yrittäjänä, ota mukaasi kolmen kuukauden tiliotteet ja edellisen vuoden tilinpäätös. 

3. Voit miettiä etukäteen myös sitä, haluatko mielummin lyhentää lainaa annuiteetti- vai tasaerälyhennyksin? Kun korot nousevat tai laskevat, laskee tai nousee annuiteettilyhennyksessä myös kuukausierän määrä. Tasaerälyhennyksissä puolestaan korkojen heilahdellessa maksettava erä pysyy samana, mutta itse laina-aika lyhenee tai pitenee. Itse päädyin taserälyhennykseen, mutta suurin osa ihmisistä valitsee annuiteettilyhennyksen. 

4. Tapaamisessa käydään läpi tulot ja menot ja lasketaan määrä, jonka voisit käyttää lainanlyhennyksiin kuukausittain. Korkojen nousuun voi varautua ottamalla korkokaton tai -putken, jota pankit suosittelevat nykyään kaikille. Myös erilaisia vakuutuksia on mahdollista liittää lainaan, joista tulee kuukausittain lisäkustannuksia. Näitäkin voi miettiä etukäteen ja pyytää virkailijaa näyttämään, kuinka paljon kuukausierä nousisi esimerkiksi korkoputken kanssa. 

5. Tuleva asunto on luonnollisesti lainan vakuutena, mutta kannattaa muistaa että se kattaa vain 80 prosenttia lainan määrästä. Lopulle summalle täytyy olla siis toinen takaaja. Jos esimerkiksi vanhemmilla on joku asunto, jonka voivat laittaa vakuudeksi loppusummalle, on niin mahdollista tehdä. Näistä toimitetaan sitten dokumentit lainaa varten pankkiin, kun on sen aika. Loppusummalle voi ostaa myös valtiontakauksen, mikäli lähipiirissä ei ole takaajaa. Valtiontakauksesta peritään 2,5 % valtiontakausmaksu. 

6. Lainalupaus on voimassa kuukauden, mutta sen voi helposti uusia puhelimitse. Kun lupaus on myönnetty, on sinun helpompi alkaa katselemaan asuntoja. Sopivan löytyessä voit samantien tehdä tarjouksen, stressaamatta siitä, myönnetäänkö sinulle lainaa. Tiedät myös omat rajasi ja sen hintaluokan, jossa on järkeä liikkua asuntoja etsiessä.

Toivottavasti näistä vinkeistä oli jollekin jotain apua. En tietenkään ole mikään asunto- tai varsinkaan raha-asioiden asiantuntija, mutta näitä juttuja on tullut itsekin selviteltyä viimeaikoina, joten ajattelin että joku voisi hyötyä tällaisesta yksinkertaisetetusta listauksesta. Saa myös esittää toiveita asunnon ostamiseen liittyvään sarjaan. Ajattelin ainakin kirjoittaa siitä, mitä asioita kannattaa ottaa huomioon asuntoa ostaessa ja miten välttyä huijatuksi tulemiselta. 

asuntolaina.jpg

DSC_6989.jpg

Työ ja raha Sisustus Raha