Pihaleikkejä

 

Neiti 27-vee täällä fiilistelee pihaleikkejä.

Tämän postauksen kommenttiboksissa aloimme nimittäin pohtia, kuinka siistejä lasten leikit olisivat ihan tänäkin päivänä liikuntamuotoina. Muistatteko vielä kirkkiksen tai lipunryöstön? Tai persiksen (keinupersis tietysti parasta)?! Nehän on ihan mielettömän hauskoja. Muistan että kehittelimme myös omia uusia sääntöjä leikkeihin, jotta niistä tulisi vielä jännempiä. Koulussa leikimme näitä aina välitunnilla ja palasimme tunnilla hengästyneinä ja adrenaliinipäissämme siitä kaikesta juoksemisesta. 

Olin ihan unohtanut, kuinka hauskoja kaikki liikunnalliset leikit olikaan. En ole nimittäin koskaan ollut sellanen lelu-ihminen, mutta tällaisista leikistä innostuisin varmaan vieläkin. Mitäköhän kaverit sanoisivat jos ehdottaisi yhteistreenien sijaan ulkoleikkejä? Pitäisivät varmaan vähän hulluna. Ehkä olenkin, tai sitten idea on nerokas. Skenaariosta puuttuu vain se, että joku laittaisi sillä välin ruoan valmiiksi ja huutaisi ikkunasta syömään kun se on valmista. 

Muistaakseni siitä ei ole kuitenkaan kovinkaan kauaa, kun leikimme vielä isolla porukalla piilosta ja se sai jengin yllättävän fiiliksiin. Pitää varmaan alkaa palauttaa mieleen eri leikkien sääntöjä. Googlasin jo 10 tikkua laudalla.  😀

When I was little, I was never a big fan of toys, but I always loved all the games that involved some kind of running and adrenaline. I think I would still enjoy that :D Maybe I should invite my friends for a play date. That’s the perfect way to get a little aerobic workout done. Not sure if I’m crazy, or genious?