Podcast: HÄPEÄ

Tämän viikon podacst-jaksossa puhutaan häpeästä. Juttelu lähtee ehkä vähän kankeasti liikkeelle, mutta päästään lopulta melko hyviin keskusteluihin. Pari noloa tilannettakin tulee jaettua, joiden jälkeen yleensä ajattelee, että nyt muuten hävettää. Kuitenkin usein näissä hetkissä on kyse vain sellaisesta naama punaisena nolostelua. Häpeä on jotain paljon syvemmälle porautuvaa ja vakavampaa. 

Puhutaan muun muassa siitä, minkä takia minä ja Marianna olemme hävenneet itseämme ja kokeneemme ettemme kuulu joukkoon. Miksi olemme kokeneet, että joudumme salaamaan todellisen minämme? Ja miten siitä on päässyt yli? Minkä takia bloggaaminen on hävettänyt meitä kaikkia? Missä häpeä tuntuu ja miten sen voi valjastaa voimavaraksi? Puhumme myös me too -liikkeestä ja siitä, miten häpeä usein hiljentää meidät silloin, kun suu nimenomaan pitäisi avata. 

Uuden jakson pääset kuuntelemaan täältä, tai Suplan sovelluksen kautta. Safarilla kuunnellessa saattaa olla ongelmia, mikäli autoplay ei ole päällä koneella, joten kannattaa kokeilla esim. Chromen kautta, jos kuuntelee netin kautta. 

Olisi mielenkiintoista kuulla myös teidän suhtautumista häpeään. Tunnetteko häpeää lainkaan? Jos tunnette, millaisissa tilanteissa ja kuinka usein? Hävettääkö vain joku tietty asia, vai häpeätkö koko olemassaoloasi? 

Pictures: Sara Vanninen

Kommentit

mariannemi (Ei varmistettu)

Tää podcast osu mulle niin oikeaan kohtaan, koska häpeään liittyviä kipukohtia oon pyöritelly mielessäni koko kevään ja olin just edeltävästi mm. kirjoittanut kaverille avautumisviestin siitä, miten häpeän pelko vaikuttaa edelleen välillä ihan liikaa mun elämään.

Samaistuin tosi paljon sun ja Mariannan kokemuksiin, että on vaan jotenkin perustavanlaatuisella tavalla "erilainen" ja koittaa vaan näytellä siinä muiden mukana. (Kuinkahan moni muukin oikeasti on kokenut näin?) Introverttiys on varmaan yksi tekijä tän taustalla, mm. koska meidän(kin) kulttuuri tuntuu suosivan ulospäinsuuntautuneisuutta ja small talk on jotenkin se oikea ja normaali tapa tutustua ihmisiin. Lisäksi mua ärsyttää esim. se, miten ujo ja hiljainen ominaisuuksina niputetaan usein yhteen huonon itsetunnon kanssa. Tollaset yleistykset voi muuttua yksittäisten ihmisten kohdalla itseään toteuttaviksi ennusteiksi. Oon oman työn kautta tavannut tyyppejä, jotka kokee itsensä jotenkin "sosiaalisesti tyhmiksi", vaikka antaa ainakin mulle keskustelussa vaikutelman keskivertoa fiksummasta, syvällisemmästä ja huomaavaisemmasta tyypistä (eli varmaan rinnastavat sosiaaliset taidot pelkästään sanavalmiuteen).

Koin kunnon ahaa-elämyksen, kun puhuitte siitä, miten häpeän taustalla on oikeastaan se, ettei jostain syystä kykene olemaan täysin oma itsensä. Tajusin muutenkin ihan vasta, miten vähän oikeasti kuuntelen itseäni ja teen just niin kuin itse tahdon ja miten usein koitan elää "niin kuin kuuluu" ja rakentaa itselleni jotain kulissia (ja miten paljon yksinkertasempaa on vaan olla oma itsensä ja antaa muiden ajatella mitä ajattelee). Otan kyllä käyttöön ton sun poikaystävän tavan avata keskustelu just siitä aiheesta, mistä itseä huvittaa. :D Tajusin tota kuunnellessa, että juuri sen pakollisen small talkin takia oon usein kokenut, ettei mulla oo mitään sanottavaa joissain tilanteissa ja miettiny miten voikin olla, että oon niin paljon luontevampi, kun kyselen tuntemattomilta ihmisiltä henkilökohtaisuuksia työn puolesta.

Muutenkin oon tykänny näistä teidän podcasteista ihan älyttömän paljon <3 Joskus kuunteluun menee tupla-aika, kun innostun tekemään muistiinpanoja, googlettamaan jotain mainittua juttua tai muuten vaan miettimään aihetta omalla kohdalla ja joudun pysäyttämään kuuntelun :D

Minkähän kolumnin mä tähän nyt kirjoitin :'D

Saattaisit muuten ehkä tykätä tästä podcastista? https://art19.com/shows/yoga-girl?perPage=100

Elisa Lepistö

Hei ihana kommentti!! Kiitos paljon kaikesta <3 Ihanaa kun kuuntelet, tulee tosi hyvä mieli tällaisesta palautteesta! 

Olisi tosiaan mielenkiintoista kuulla, kuinka moni kärsii tästä tietynlaisesta ulkopuolisuuden tunteesta. Ja juurikin, että kärsivätkö introvertit siitä enemmän kuin muut? Voihan siinä olla jotain tekemistä senkin kanssa, että oma sisäinen maailma on niin suuri, ja kun siellä on vähän niinkuin yksi asukas vain, joten voi tuntea itsensä hiukan muukalaiseksi tässä todellisessa maailmassa. Menipähän diipiksi, en tiedä saitko yhtään kiinni :D

Mutta ota ihmeessä tuo tapa käyttöön, sillä olen huomannut että se, että juttelee aina sitä small talkia niin kuin "pitäisi" on myös jollain tavalla vähän sen keskustelukumppanin aliarvioimista. Sillä ehkä hänkin kokoajan miettii, voitaisiinko puhua jostain mielenkiintoisemmasta aiheesta? Olen saanut lähiaikoina pari kertaa joltain melko tuntemattomaltakin kiitosta jälkikäteen, kun olen avannut jossain small talk tilanteessa jonkun vähän diipimmän aiheen. 

Ja hei kiitos podisuosituksesta, laitan ehdottomasti kuunteluun! 

Blurryface (Ei varmistettu)

Minunkin on pakko kommentoida, että samaistuin 100% noihin sinun ja Mariannan kertomuksiin ulkopuolisuuden tuntemuksista. Minullakin on aina ollut sellainen olo, että olen jotenkin perustavalla tavalla outo ja erilainen kuin muut ja tuntuu, että ajattelenkin tai ymmärrän asioita erilailla kuin monet ihmiset. En oikeastaan edes tiedä mistä tämä kaikki johtuu, mutta olen aina kokenut olevani muita huonompi ihminen. Vaikka järjellä tiedostan, ettei sille ole oikeastaan mitään syytä. Luokittelen itseni myös introvertiksi ja se on varmasti vaikuttanut tähän käsitykseen itsestäni, vaikkei sen pitäisi ihmistä huonommaksi tehdä. Sosiaaliset tilanteet, esimerkiksi juuri tällaiset ison porukan bileet ovat usein painajainen minulle. En osaa luontevasti osallistua keskusteluun ja usein sanonkin jotain aivan tyhmää ja häpeän sitten sitä pitkään jälkikäteen. Tämä on harmittavaa, koska minunkin sisällä pyörii ja myllertää monia syvempiä aiheita, mutta en osaa tuoda niitä ulos, koska en ole verbaalisestikaan kovin lahjakas. Näiden syiden takia sitä suuta on erittäin vaikea joskus avata. Vaikka elämään ehkä pitäisi yrittää suhtautua juuri sillä ”fuck it” asenteella mistä puhuitte :D Kiitos vielä podcasteistanne, tämä viimeisin lohdutti minuakin ja jatkakaa samaan malliin!! :)

Kommentoi