Seurapeli, jossa naurut on taattu

Päätimme eilen kokoontua täällä meidän keskeneräisessä majatalossa neljän pariskunnan voimin nyyttärihengessä. Täällä ei juuri muita huonekaluja vielä olekaan, kuin ruokapöytä, joten keräännyimme sen ympärille nauttimaan juustoista, viinistä ja pelaamaan lautapelejä. En rehellisesti sanottuna muista, milloin olisin viimeksi nauranut yhden illan aikana yhtä paljon. 

Pelasimme nimittäin peliä, jossa jokaisen eteen annetaan kynä ja valkoinen paperi. Hän kirjoittaa yläkulmaan yhden lauseen, ja antaa paperin vieressään istuvalle ja puolestaan saa paperin toiselta puoleltaan. Kun saat paperin, käännät lauseen pois näkyviltä ja piirrät sen mahdollisimman tarkasti. Sen jälkeen annat taas paperin eteenpäin ja seuraava kääntää taas piirroksen pois näkyvistä ja puolestaan kirjoittaa mitä hän kuvassa näkee. Tätä jatketaan niin kauan, että oma paperi palautuu taas itselleen. 

Paperilla on siis ”rikkinäinen puhelin” niin, että joka toinen on lause ja joka toinen kuva. Tämä on ehdottomasti peli, jota täytyy pelata ymmärtääkseen sen hauskuuden. Kävimme lopulta aina yksitellen paperit läpi ja analysoimme, missä kohtaa on menty vikaan. Nauroin niin paljon, että en saanut henkeä ja silmät kostuivat jatkuvasti kyynelistä. 

Välillä porukka oli tulkinnut ihan hämmästyttävän hyvin kuvia, ja esimerkiksi Al Gore tikku-ukkona oli tulkittu oikeaksi henkilöksi. Toisinaan taas mentiin täysin metsään. ”Se fiilis, kun oot miehenä Victorias Secretillä” muuttui muutaman mutkan kautta yhtäkkiä lauseeseen ”Satu ei tiedä, ottaako aurinkoa vai kuolla”. Myös meikäläisen Aliaksen peluusta päästiin jotenkin Jeesukseen, joka on tuonut trumpettilahkeet muotiin. 

Hauskimmat paperit eivät olleet valitettavasti julkaisukelpoisia, ja täytyy myöntää että räkätin täällä ääneen vielä aamullakin kun luin papereita läpi. Ihan PARASTA viihdettä. Tämä toimii parhaiten silloin kun on tarpeeksi iso porukka. Kuusi ihmistä on melkeinpä minimi, ja mitä enemmän porukkaa, sitä isommat paperit tarvitaan. 

Tänään on käyty Ikeassa täydentämässä vähän kaappien sisuksia ja muuta tarpeellista. Loppupäivän ajattelimme ottaa iisisti, ehkä käydä Skifferissä pitsalla ja katsoa joku hyvä elokuva. Mieli tekisi katsoa jotain samantyyppistä kuin ihana Call me by your name. Onko kellään vinkata mitään? Ehkäpä joku Almodóvarin? 

Ihanaa pääsiäisen jatkoa kaikille!