Takaisin lapsuuteen

Kuluneen viikon aikana olen vähän leikkinyt lomalaista. Olen lähtenyt aamulla ulos, puuhaillut koko päivän jotain ja illalla vasta tullut kotiin. Olen nähnyt paljon ystäviä, kokeillut uusia ravintoloita, käynyt uimassa meressä pariinkin otteeseen, retkeillyt mustikkamaalla ja lapinlahden rannalla, pelaillut Aliasta seurasaaren laiturilla, kiertänyt hietsun kirppiksellä, kävellyt enemmän kuin moniin kuukausiin ja nauttinut vain tästä lämmöstä täysin rinnoin. Olen antanut tuuleen kuljettaa ja kuunnellut intuitiota. 

Parasta on ollut vähän sellainen lapsuuteen palaaminen. En ole treenannut sanan varsinaisessa merkityksessä oikeastaan koko kesänä, mutta sitäkin enemmän on tullut harrastettua huomaamattaan liikuntaa. Olemme nähneet lähes päivittäin ystäväämme läheisellä urheilukentällä ja välillä on harrastettu leikkimielistä pilkkuskabaa jalkapallon kanssa, välillä heitelty korista, välillä vedetty lihaskuntoa tai opeteltu käsilläseisontaa. Tänään olimme uimastadionilla ja pelasimme beach volleyta.

Muutamien tällaisten päivien jälkeen, kun on koko päivän ja illan viettänyt ulkona aina vähän juosten paikasta toiseen ja pelaillen pelejä, olen ollut illalla yhtä väsynyt kuin joskus lapsena, kun on koko päivän leikkinyt auringossa. Vaikka ikää on jo kohta 30, on tällainen ajanviete edelleen ihan parasta. Huomenna kivat aktiviteetit jatkuvat, kun lähdemme päiväpurjehdukselle kavereiden kanssa. Nyt pitää hetkeksi syventyä töihin, niin voi taas huomenna nauttia olosta lapsen lailla. 

 

TallennaTallenna