Viikko 6 euron päiväbudjetilla

Yksillä podcast sai tänään jatkoa, kun ensimmäinen jakso kesän tauon jälkeen julkaistiin. Kirjoittelinkin jo eilen, että ensimmäisenä oli haasteviikko. Haastoimme toisemme elämään viikon kuuden euron päiväbudjetilla. Tarkoituksena oli hiukan tarkastella omia kulutustottumuksia ja muistutella itseään niistä ajoista, kun kuukaudessa oli vain parisataa käytettävissä.

Halusin minimoida täysin oman kulutukseni, joten marssin ensimmäisenä päivänä kauppaan ja ostin muutaman päivän lounaaksi ja päivälliseksi aika klassisia penninvenytysruokia: hernekeittoa sinaapilla, pinaattikeittoa kananmunalla ja tietysti nuudeleita. Sanottakoon vielä, että emme lähteneet tähän haasteeseen mitenkään tyhjillä kaapeilla, mutta emme myöskään valmistautuneet tähän erityisesti. 

Heti maanantaina tajuan, että shampoo ja hoitoaine ovat loppu ja olin pessyt hiukset viimeksi lauantaina. Normaaliin shampoo & hoitoaine kombooni menisi noin 20 euroa, eli melkein puolet koko viikon budjetista. Päätän pohtia vielä, kävisinkö ostamassa esimerkiksi Lidlistä jotkut halvemmat versiot, vai odottaisinko likaisella tukalla loppuviikkoon, jotta näen paljonko minulla on vielä rahaa jäljellä. 

Alkuviikko menee muuten suht helposti, sillä työskentelen kotoota eikä minulla täten tule mitään yllättäviä menoeriä. Yllättävän nopeasti yksipuolinen ruokavalio alkaa tökkiä ja alan kaipaamaan jotain terveellisempää ravintoa. Tiistaina ystäväni tulee käymään ja tuo työpaikaltaan kassillisen Frooshin smoothieita. Tekee mieli kiljahdella riemusta, mutta en kehtaa näyttää, kuinka onnellinen olenkaan muutamasta juomasta. 

Hänen lähdettyä huomaan, että jokainen smoothie pitää sisällään jotakin, mille olen allerginen. Päätän siitä huolimatta korkata yhden ja onnekseni kurkku ei turpoa umpeen. Rahan arvostus on muuttunut yllättävän nopeasti omassa päässä. Kun ystävä ehdottaa työnjälkeisiä viinilasillisia, mietin että minulla menisi koko päivän budjetti yhteen lasilliseen. Ensimmäisen kolmen päivän ruoat ovat maksaneet 8,50 eli suurinpiirtein saman verran kuin yksi lasillinen viiniä. Kieltäydyn kutsusta.

Torstaina käyn ostamassa lihamakaronilaatikkoainekset Lidlistä ja tajuan että joudun ostamaan myös ketsupin, joka maksaa melkein kolme euroa. Koko kauppalasku on lopulta 11,50, joten edelleen ollaan vielä budjetissa. Makaronilaatikosta tulee niin iso satsi, että söisin sitä helposti loppuviikon. 

Viikonloppuna olisi under the bridge bileet, kahden kaverin kolmekymppiset ja brunssi Väinö Kalliossa. En voi osallistua mihinkään näistä, sillä ei ole varaa. Poikaystävän isällä on syntymäpäivät, joten menemme heille syömään. Olen iloinen ilmaisesta ruoasta, mutta samalla hävettää ettei ole varaa viedä mitään lahjaa. 

Kun viikonloppu on ohi, on rahattomuuteen alkanut jo vähän tottua. Tuntuu kummalliselta mennä ravintolaan lounaalle. Onkohan mulla nyt oikeasti varaa tähän, mietin?

Mutta lisää siitä, millaisia fiiliksiä viikko herätti meissä ja miten kaikilla sujui penninvenytys voi käydä kuuntelemassa Suplasta. Perustettiin myös vihdoin oma instgram podille, joka löytyy nimellä @yksilla. Siellä voi laittaa palautetta ja muutenkin seurailla vähän sensuroimatonta menoa kuin meidän omissa instagrameissa. 

 

Kommentit

Valopäiväkirja

Kun on itse tahtomattaan tilanteessa, jossa koko nelihenkisen perheen viikkobudjetti on n. 60-70€, tulee hieman ristiriitaiset fiilikset näistä "köyhyyslarpeista"... Toisaalta on hirmu hyvä, että ihmiset haluaa nähdä sen oman kuplansa ulkopuolelle, löytää sieltä empatiaa ja ymmärtää. Ja miten muuten sitä voisi tehdä kuin tällaisten kokeilujen kautta. Mutta toisaalta pistää kiukuttamaan se, että näistä tehdään sellaisia "ihmisenä kasvamisen" tarinoita. Olen itse itkenyt nykyisen taloustilanteemme takia monet karvaat kyyneleet, koska vaikka tilanne on väliaikainen ja kaikkemme teemme sitä muuttaaksemme, on stressi ja pakokauhu välillä aivan hirveä. Oikea rahan budjetointi, aleruokien metsästäminen, halpojen ruokien väsääminen ja kaikennäköinen selviytymispohtiminen (josko tällä imurilla vielä imurois jouluun asti, vaikka suutin on ihan irti/ vedenkeittimellä keittäis, vaikkei kansi pysy kiinni) on oikeasti ihan hirveän kuluttavaa. Se ei kasvata ihmisenä, vaan syö voimia. Ja meilläkin sentään on tukiverkko, joka ei anna pudota, sekä lähitulevaisuus, joka näyttää jo paljon valoisammalta. Kaikilla ei ole edes niitä, enkä oikeasti tiedä, miten nämä ihmiset jaksavat...

Vaikka tällaiset postaukset tosiaan herättävät paljon ristiriitaisia tunteita, on varmasti tärkeää, että ne herättävät myös keskustelua.

Elisa Lepistö

Kurjaa että sua alkoi kiukuttamaan tämä. Se ei missään nimessä ollut tarkoituksemme! Vaan juurikin tuo omasta kuplasta irti ravistelu ja kriittisempi näkemys kulutukseen - mihin sellaisiin asioihin käyttää rahaa, joihin on vain tottunut käyttämään ja voisiko nekin rahat käyttää jollain tapaa järkevämmin. Tajusin viikon aikana, kuinka monet rahareikäni ovat täysin turhanpäiväisiä ja niiden tuoma hyöty minulle kovin pieni. Ryhdyin heti ensimmäisenä tekonani kuukausilahjoittajaksi katastrofirahastoon sekä kotimaantoimintaan, sillä pihistelen noista omista turhista asioista mielelläni myös jatkossa. Tiedostan myös hyvin etuoikeutetun tilanteeni ja sen, että valinnanvaraa tällaisiin päätöksiin ylipäätään on. Mutta ihanaa tosiaan, että keskustelua herää! :)

Valopäiväkirja

Ymmärrän kyllä, että kokeilun pointti oli enemmän kohtuullistaa kulutusta kuin ottaa kantaa vähävaraisena elämiseen :) Pointsit teille siitä, että ette alkaneet julistamaan vähillä rahoilla elämisen helppoutta, niin kuin joissakin samantapaisissa jutuissa on tehty! Ja mahtavaa, että osallistut mahdollisuuksiesi mukaan hyväntekeväisyyteen :)

Kiukku tulee ehkä pintaan siitä, kun huomaa, että nyky-yhteiskunnassa yleisesti vähillä rahoilla elämisestä puhuvat ne, joilla rahaa on. Vähävaraiset eivät juuri kuulu eivätkä näy muuta kuin satunnaisesti. Heidän asioistaan päätetään jossain korkeammalla tasolla ja heidän elämäänsä yritetään tavoittaa tämän jutun tapaisilla "köyhyyskokeiluilla". Heillä on kuitenkin omakin ääni ja kyky kertoa elämästään, yleensä resurssit siihen vain ovat rajalliset, koska vähävaraisuus käy työstä.

Anteeksi kun tämä nyt lähti rönsyämään niin pahasti alkuperäisen aiheen ulkopuolelle, herätti vain niin paljon ajatuksia :) 

jennnii (Ei varmistettu)

Hei olis kiva kuulla jos sulla on jotain halpoja ja hyviä reseptejä, ei nyt ehkä ihan nuudelitasoa vaan semmosia semi terveellisiä. Tässä just opiskelijana pohdin tän syksyn budjettia ja aika tiukalta näyttää. Mielenkiintonen postaus!

Elisa Lepistö

Heii! Mun kaikki reseptit, mitä täältä löytyy on suht edullisia (n. 2-4 euroa/ annos). Kannattaa tehdä aina mahdollisimman iso satsi ja pakastaa vaikka osa :) Esimerkiksi tämä intialainen kasvisruoka tai Jogurttikanakastike ja riisi tai Jauhelihakesäkurpitsalaatikko ja täällä vielä 10 kpl arkireseptejä!

Annii (Ei varmistettu)

Et ainakaan kirjoituksesi perusteella panostanut hyviin ja halpoihin ruokiin kokeiluviikkonasi.

Elisa Lepistö

Kommentoinkin tuossa jo, että niitä suht edullisia ruokia teen normaalisti, nyt halusin katsoa kuinka vähällä pärjään :) Ja mitäs vikaa on pinaatti- ja hernekeitossa tai lihamakaronilaatikossa? :D

Kirjoitit (Ei varmistettu)

Niinpä kirjoitit kuitenkin: Yllättävän nopeasti yksipuolinen ruokavalio alkaa tökkiä ja alan kaipaamaan jotain terveellisempää ravintoa.

Annii (Ei varmistettu)

Tarkoitin itsetehtyihin. Joku halusi kommenteissasi sinulta hyviä ja edullisia ruokaohjeita. Ei noissakaan sinun syömissäsä ruuissasi mitään vikaa ole.. Moni suomalainen syö niitä viikoittain ja haaveilee joskus pääsevänsä ravintolaan/baariin syömään. p.s Hernekeittoa riittää myöskin itsetehtynä useammaksi päiväksi.

Laura/ Tässä kaupungissa tuulee aina (Ei varmistettu) http://tassakaupungissatuuleeaina.blogspot.fi

Meidän nelihenkisen perheen viikkobudjetti kaikkeen ostamiseen on noin 120 euroa, ei siksi, että tilillä olisi vain sen verran vaan siksi, että haluamme oikeasti kiinnittää huomiota kuluttamiseemme ja hankkia vain tarpeeseen. Silti emme ikinä syö pelkkiä nuudeleita ja hernekeittoakin tosi harvoin, sillä järkevä kuluttaminen ei ole samaa kuin kurjistelu: esimerkiksi kasvissosekeittoa, makaronilaatikkoa, risottoa, nakkikeuttoa ja linssikeittoa tekee koko porukalle muutamalla eurolla.

Välillä harmittaa, että näissä kulutusjutuissa näkyvät aina vain ne ääripäät. Suurin osa ihmisistä kun tässäkin maassa varmaan asettuu sinne 8,5 euron viinilasillisen ja nuudelipussin väliin eikä tuosta ensimmäisestä luopuminen tarkoita heti tuota jälkimmäistä.

Elisa Lepistö

No kurjistelu on mun mielestä vähän outo termi tähän väliin. Mun mielestä hernekeitto on esimerkiksi ihan oikeasti tosi hyvää ja syön paljon mielummin sitä kuin vaikkapa nakkikeittoa. Makuasioita siis selkeästi! En siis kokenut mitenkään kurjistelevani erityisesti, vaan viemällä vaan ne kulut täysin minimiin. Henkilökohtaisesti en usko että se, että oisin luopunut vain parista viinilasillisesta ja yhdestä lounaasta, olisi tehnyt minkäänlaista dramaattista muutosta mun kulutustottumuksiin. 

Laura/ Tässä kaupungissa tuulee aina (Ei varmistettu) http://tassakaupungissatuuleeaina.blogspot.fi

Ilmaisin ehkä itseäni huonosti, pahoittelen. Tarkoitus oli lähinnä huomauttaa, että pienellä budjetilla eläminen ei tarkoita välttämättä sitä, että suurin osa ruokaympyrän lokeroista pitäisi karsia pois, vaan jos on käytettävissä tuo 40e/hlö/viikko, voi kahden hengen taloudessa syödä myös monipuolisesti. Kun perheessä on lapsia, emme mekään voi jäädä pelkälle nuudelilinjalle edes niillä kaikista tiukimman budjetin viikkoina, vaan syömme aina esimerkiksi paljon kasviksia ja hedelmiä. Silläkin hinnalla, millä ostaa päivittäisen nuudelipussin vaikka neljälle ruualle, laittaa kuitenkin jo myös kasvissosekeiton. Tietenkin on eri asia elää tiukalla budjetilla viikon ajan, kuin tarkkailla kulutusta koko ajan. Näin pätkätyöläisenä olen tottunut itsekin syömään nakkikeittoa, vaikka mieluummin toki valitsisin sushiannoksen vaikka joka päivälle ;)...

Toinen teko (Ei varmistettu)

Osta kestokassi!

Popcornit esillä (Ei varmistettu)

Ostitko shampoon vai et?
Heti maanantaina tajuan, että shampoo ja hoitoaine ovat loppu ja olin pessyt hiukset viimeksi lauantaina. Normaaliin shampoo & hoitoaine kombooni menisi noin 20 euroa, eli melkein puolet koko viikon budjetista. Päätän pohtia vielä, kävisinkö ostamassa esimerkiksi Lidlistä jotkut halvemmat versiot, vai odottaisinko likaisella tukalla loppuviikkoon, jotta näen paljonko minulla on vielä rahaa jäljellä

Emma E (Ei varmistettu)

Hei ne lainauspalvelut omalla alueella joista puhuitte podissa! Niitä on vaikka kuinka. :) Esim. Facebookist löytyy ja sit esim. nää https://www.kuinoma.fi
https://lainatavara.fi
(taitaa kyl olla vaan vuokrausta..)
Ja tämä:
https://kallio.sharetribe.com

Vierailija (Ei varmistettu)

Lidlistä saa kyllä ketsupin myös alle eurolla, jos ei tarvitse olla Heinzia.

mystery
Vision One

Mulla on yleensä pari viikkoa kuusta tälläisiä viikkoja, enkä ole oikeastaan edes tajunnut että olisin erityisen köyhä, ennenkun luin tän postauksen. Brunsseihin ja baarissa käyntiin ei joo ole varaa, mutta ihan hyvin pärjää ostamalla ja kokkaamalla paljon kasviksia.

Minä2018 (Ei varmistettu)

Saattaahan olla, että jonain päivänä bloggarin nykyinen elintasokupla puhkeaa ja tämä 6 euron päivän selviytymisviikko on ollut hyvää harjoittelua tulevaisuutta varten.

Laura Korhonen (Ei varmistettu)

tän tyyppistä pitää testata itsekkin :) käytän ruokaan ihan liikaa rahaa, selviän varmasti vähemmälläkin :D !!

Vierailija (Ei varmistettu)

Aikamoisen murskakritiikin sai Jodelissa tämä teidän köyhyyslarppaus. 530 ääntä Helsingin alueellakin on paljon.

Kommentoi

You must have Javascript enabled to use this form.