VIILIÄ EI VOI TEHDÄ UKKOSELLA

Kaksi ystäväämme saapui torstaina tänne, ja on kyllä ollut kertakaikkisen ikävä näitä naisia. Nyt vasta sen kunnolla tajuaa, kun on päässyt pienen hetken viettämään taas aikaa porukalla. Pari viimeistä päivää onkin nähtävyysten kiertämisen sijaan keskitytty yhdessäoloon ja hyvin syömiseen. Ollaan nautittu auringosta, käyty brunsseilla ihanissa paikoissa, tanssittu pikkutunneille asti, kierrelty vintage-kauppoja, istuttu puistoissa ja naurettu niin paljon, ettei taksikuski saanut enää selvää hepulimme keskeltä, mihin olemme menossa. 

Olen taas oppinut paljon uutta, kuten mikä on IPO ja millä saarella Darwinismi sai alkunsa. Nyt tiedän myös että Tukholmassa on juurihotelleja, jonne voit jättää leipäjuuresi siksi aikaa hoitoon, kun itse lomailet(!)  ja sen, ettei viiliä voi tehdä ukonilmalla. 

Kaikki meidän neljän hengen porukasta tulee asumaan eri maissa seuraavan puolen vuoden aikana, jonka takia ehkä tämä pidennetty viikonloppu tuntuu erityisen tärkeältä. On kuitenkin ihanaa, kun kaikki pääsevät toteuttamaan omia unelmiaan ja tietää, että viimeistään heinäkuussa näemme toisiamme taas pidemmän aikaa. 

Nyt pitää kiiruhtaa valmistautumaan illalliselle. Ihanaa alkuviikkoa Suomeen ja hyvää itsenäisyyspäivää kaikille hieman jälkijunassa!