Yksin kotona

Poikaystäväni on pitkällä työmatkalla ja olen oikeastaan ensimmäistä kertaa moneen vuoteen ollut yksin kotona. Tänä aikana on moni asia tullut vähän yllätyksenä itselleni. Ensinnäkin se, kuinka reppanaksi tunsin itseni ennen kun poikaystäväni lähti. Koen olevani hyvin itsenäinen ja nauttivani omasta ajastani, mutta yhtäkkiä tunsinkin itseni aivan riippuvaiseksi toisesta.

Loppujen lopuksi olen viihtynyt todella hyvin yksin. Olen huomannut, että tulee oltua paljon aktiivisempi yksin asuessa. Olen käynyt saunomassa kulttuurisaunassa, treffaillut ystäviä arki-iltoina, kutsunut Saran yökylään, käynyt joka tiistai katsomassa Bachelorin porukalla, ja pitänyt ex tempore illanistujaisia kotona.

Asia, joka kuitenkin tuli täytenä yllätyksenä oli se, kuinka siistinä asunto on pysynyt kun on elellyt yksin. Poikaystäväni ja minun siivouskäsitykset nimittäin eroavat toisistaan huomattavasti, ja nimenomaan niin päin että hän on paljon pedantimpi tällaisissa asioissa. Kuvittelinkin siis etukäteen että asunto muistuttaa varmaan kaatopaikkaa ensimmäisten yksin elettyjen päivien jälkeen. Kuitenkin se on ollut koko ajan ihan tiptop, jopa paljon siistimpi kuin yhteiselossa. Ehkä se liittyy jotenkin siihen, että omia sotkuja on kivempi siivoa ja se tulee tehtyä heti. Pesin jopa ikkunat ensimmäistä kertaa tässä asunnossa.

Äitini kysyi, onko minulla jotain kummallisia juttuja, joita olen tehnyt nyt. Hänellä oli ainakin omat rutiininsa, joita teki aina miehensä ollessa työmatkalla. Ja onhan minulla muutamia. Ensimmäiseksi järjestin hiukan paikkoja uudelleen täksi ajaksi. Toinen sivupöydistä meni peikonlehden alle ja se siirtyi taulurivistön alta parempaan paikkaan. Lukulistalla olevat kirjat menivät ikkunalaudalle ja sähköhammasharja sellaiseen paikkaan mistä yllän ottamaan sen paremmin.

Olen tehnyt kaikkia sellaisia ruokia, joista poikaystäväni ei niin välitä ja korvannut Oltermannin sellaisella vahvemmalla Ritari-juustolla. Ostin myös sellaista hammastahnaa, jota poikaystävä ei suostuisi käyttämään ja kaikista tummapaahtoisinta kahvia. Stereoissa on puolestaan pauhannut räppi ja Netflixistä olen katsonut kaikki mihin poikaystävä ei lähtisi mukaan. Pimennysverhot olen jättänyt laskematta ja olen herännyt paljon virkeämpänä aamuisin luonnonvaloon.

Kuvittelin myös, että unirytmini menisi aivan sekaisin yksin elellessä, sillä olen luontaisesti yökukkuja. Luultavasti kuitenkin se, että olen herännyt luonnonvaloon aamuisin, on myös ajanut sänkyyn iltaisin hyvissä ajoin.

Yksi asia, mikä ei nyt kamalasti yllättänyt, oli etten pysty edelleenkään tyhjentämään jääkaappia pilaantuneista ruoista. Meillä tulee tosi vähän ruokahävikkiä, joten tämä ei ole kovin yleinen ongelma. Nyt poikaystävällä oli kuitenkin jäänyt herneitä kelmutettuun kulhoon. Ja nyt 3 viikkoa myöhemmin ne on edelleen siellä. Toinen, mikä on saanut yökkäysrefleksit päälle on keittiön lavuaarin siivilän puhdistus.

Onko teillä jotain sellaisia asioita, joita teette vain ollessanne yksin kotona?

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *