Yllätyksellinen Kallio

Istun taksissa matkalla kotiin lentokentältä kun isäni soittaa ja ehdottaa lounastreffejä. Sovimme tapaavamme kotini ulkopuolella puolen tunnin päästä. Käyn nopeasti purkamassa matkalaukun, vaihdan vaatteet ja kipitän alakertaan. Samassa poikaystävältäni tulee viesti: Väinö Kallioon lounaalle? Suunnitelma Kampai3:sta unohtuu, jäämme pengerpuistoon odottamaan hänen saapumistaan ja pian matkaammekin jo kolmistaan Hämeentietä kohti. 

Kassalla tuttu ääni tervehtii minua nimellä ja tajuan että kyseessä on lapsuuden ystäväni, jonka kanssa tanssimme samassa ryhmässä yli kymmenen vuotta. Käy ilmi että asumme nykyään samassa talossa ja sovimme, että pitää treffata ajan kanssa joku päivä. Koko lapsuuden ja nuoruuden ajan treenejä oli melkein viikon jokaisena päivänä, ja studiolla tuli vietettyä varmaan enemmän aikaa kuin kotona. Myös vapaa-aika kului lähes poikkeuksetta tanssiryhmäläisten kanssa, joten olisin varmasti täysin eri ihminen ilman niitä ihmisiä ja heidän vaikutustaan minuun. 

Samassa ystäväpariskunta tulee sisään ravintolaan ja naureskelen, kuinka ihanan yllätyksellinen Kallio on. Istumme kaikki syömään lounasta ja menemme lopulta kahville vielä puistoon. Kaverini harppoo ison koiransa kanssa puiston toisella puolella ja yritän huiskuttaa hänelle. Lopulta isäni hyppää pyöränsä selkään ja jatkaa matkaansa keskustaan, me lähdemme tekemään töitä ja ystäväpariskunta päikkäreille. Juuri kun olen kotona, Sara soittaa ja ehdottaa asukuvauksia kotikadullamme. 

Nappaamme nämä kuvat ja kumpikin menee jatkamaan töitä. Illalla mietin, miten erilaista arki täällä on ja kuinka paljon nautin näistä ex tempore kohtaamisista. Kuinka vaivatonta on lähteä ravintolaan, sompasaareen, mustikkamaalle, keskustaan tai puistoon hengailemaan. Miten kaikkialla tuntuu niin eläväiseltä, että päivät tuntuvat jollain tavalla rikkaammilta. 

Nukuin eilen 10,5 tunnin yöunet ja nyt olen tarmoa täynnä. Meinaamme suunnata rannalle koko päiväksi eväiden ja kirjojen kera. Nautitaan nyt kun Suomen kesä tarjoilee parastaan! Ihanaa viikonloppu tyypit! <3

Shoes - Timberland, Dress - Monki (old), Knit - Bikbok, Cap - Zara

Pictures: Sara Vanninen

Kommentit

MissT (Ei varmistettu)

Juurikin tämä sama mulla. Muutimme Kalliosta pois reilu kuukausi sitten rempan takia lähiöön. Juuri tuota kaipaan niin. Yllätyksellisyyttä, sävyjä, menoa! Eilen kun eka kerta viikkoon olin kesä-Kalliossa tunsin kuinka tuota kantakaupungin eloa kaipaan! Tunsin olevani kotona. Lähiössä ihanaa on huikeat lenkkimaastot ja luonto, mutta kyllä mä oon silti niiiin kantakaupungin mimmi. Ihanaa, että olet fiilistellyt niin uusia kulmiasi!

Elisa Lepistö

Pystyn niiin samaistumaan! <3 kummassakin omat hyvät puolensa, ja pitää yrittää keskittyä niihin. 

Saranda
Tyhjä ajatus

Vitsi miten ihanan kuuloinen päivä! Kallio on vaan niin kivaa seutua. <3

Kommentoi

You must have Javascript enabled to use this form.