Poppia ja herkullisia harmonioita arabimusatwistillä: Emel Mathlouthi

Viime aikoina olen luukuttanut paljon tunisialaisen Emel Mathlouthin musiikkia. Triphopin kanssa flirttailevissa biiseissä on mahtava synkkä pohjavire, joka istuu todella hienosti yhteen arabimusiikkivaikutteiden kanssa. Ja kun kokonaisuuteen lisätään upea lauluääni, sähkökitara ja hienot lauluharmoniat, on lopputulos melko järisyttävä.

emelmath.png

Mathlouthin musiikkia on kuunneltu paljon myös poliittisissa yhteyksissä, ja Wikipedia tietääkin kertoa Mathloutista seuraavaa:

Emel Mathlouthi released her debut, Kelmti Horra, in January 2012. The album was influenced by Joan BaezMassive Attack, and Björk. As a politically aware musician, the songs in the album have made promising duty to speak out on any injustice that Emel has witnessed about her beloved Tunisia. While she sings about humanity and a better world, the success of this album has made her to reach many more people in different parts of the world. As the song, ”Kelmti Horra” (My Word is Free), was considered as ”the anthem of the Arab Spring,” it has been Emel’s most famous song so far. The outstanding success of this songs led her to perform the song on December 11, 2015, during the award ceremony of the 2015 Nobel Peace Prize in Oslo, which was awarded to the Tunisian National Dialogue Quartet.

Tähän mennessä omia suosikkibiisejäni ovat olleet mm. Houdou’onLost ja Sallem, jotka löytyvät kaikki Spotifysta. Myös YouTubessa on videoita, painottuen kuitenkin enemmän live-esiintymisiin. Kannattaa kuunnella kummatkin albumit, upeita kohtia löytyy niin monista biiseistä.

https://www.youtube.com/embed/TXv5ByGSsbA” width=”560″>
sson, ja se kuuluu musiikissa hyvällä tavalla. Mikäli tummanpuhuvat elektrobiitti-sähkökitarasoundit ja itämainen estetiikka kiehtoo sinua yhtä paljon kuin minuakin, kannustan tutustumaan tapaukseen. 

 

www.facebook.com/E.Mathlouthi
www.emelmathlouthi.com

Kulttuuri Musiikki Suosittelen

Suomi mainittu: Marika Hackman

Yksi suosikkiartisteistani, taivaallisen kuulasääninen ja hieno singer-songwriter Laura Marling hehkuttaa somekanavissaan nuorta singer-songwriter-tyttöä, jonka nimi herättää välittömästi pienen epäilyksen: Marika Hackman. Ihan saletisti taas joku ruotsalainen, mutta voisiko olla…

No voi kyllä. Ei ruotsalainen alkuunkaan, vaan puoliksi suomalainen!

hackman.png

Tuuletus, fanfaareja, konfettisadetta, käsien taputusta ja kaikkea sitä mitä sisäisesti teen joka kerran kun huomaan, että nuori, taitava ja lahjakas nainen menestyy musiikkimaailmassa ja markkinoilla – etenkin silloin, jos hän on edes jollain tavoin peräisin täältä pohjantähden alta (ja tässä tapauksessa leikitään, että suomalainen isä tekee britannialais-suomalaisesta tietysti ensisijaisesti suomalaisen – tarvitsemmehan aina uusia kansainvälisiä tähtiä, joiden kautta voimme kohottaa omaa identiteettiämme korkeammalle ja tuntea olevamme jollain mystisellä tavalla osa jotakin suurempaa).

No, sanotaanko, että en hakannut vielä käsiäni yhteen vain siitä ilosta, että joku puoliksi suomalainen saa kunnian heittää keikkaa itsensä Laura Marlingin kanssa. Mutta päätin kuitenkin tutustua heti laulajan tuotantoon, ja hitto vie, onhan tämä nyt aivan hirveän kaunista, hyvin tehtyä, herkkää ja tunteikasta musiikkia. Eli sellaista, jossa voidaan mennä myös niin helposti metsään parkkeeraamalla jonkinlaiselle pliisuuden akselille, mutta tältä tyypiltä kyllä löytyy mielestäni aika muhevan kaunis ja kypsän kuuloinen tuotanto. Ja ikää oli… niin, 24. Missä vaiheessa nämä nykyajan skidit ehtivät oikein kaiken?

Nyt vaan Marika tänne Suomeenkin esiintymään – sehän on puoliksi suomalaiselle lähestulkoon jonkinlainen kansalaisvelvollisuus, vaikkei kansallisuutta olisikaan. Kannattaa kuunnella syysiltaiseen herkän folkin nälkään. Kertokaapa myös kommenttiboksin puolella mitä tykkäsitte!

https://www.youtube.com/embed/y0FbrKgLLD4″ width=”560″>

marikahackman.com

Kulttuuri Musiikki Suosittelen