VAUVAN KIINTEIDEN RUOKIEN ALOITUS JA AJATUKSIA LAPSEN KASVISRUOKAVALIOSTA
Mulla on roikkunut tää postaus luonnoksissa jo vaikka kuinka kauan, ja tarkoitus olikin julkaista postaus syyskuussa kun oltiin aloittamassa soseiden maistelua Lydian kanssa. Postauksen julkaiseminen on vaan venynyt ja venynyt, ja lopulta päätin liittää tähän aiheeseen myös lapsi kasvissyöjänä-näkökulman, johon kysyin tietoa ravitsemusterapeutti-ystävältäni.
Kiinteiden ruokien aloittaminen
Tosiaan, Lydialla on nyt ikää 5,5 kuukautta, ja hän on aloittanut soseiden syömisen tasan neljän kuukauden ikäisenä. Nykyäänhän suositellaan että kiinteät ruuat aloitetaan aikaisintaan neljän kuukauden ikäisenä, ja jos vauvaa imetetään, monet suosivat täysimetystä kuuden kuukauden ikään asti.
Me saatiin neuvolasta paljon kannustusta siihen että soseita kannattaisi alkaa maistelemaan heti neljän kuukauden iässä. Lydia on melko hoikkarakenteinen (5kk neuvolassa hänellä oli painoa 6,3kg ja pituutta 66,5cm) enkä imetä häntä, joten mitään estettä kiinteiden ruokien aloittamiselle ei ollut. Eikä siitä varsinaisesti olisi haittaa jos painoa alkaisi tulla vähän reippaammalla tahdilla! Kiinteä ruoka alkoi maistua Lydialle hyvin heti ensilusikallisista alkaen ja meille suositeltiin että soseiden määrää kannattaa lisätä reippaasti jos ruoka näyttää maittavan.
Nyt Lydian ollessa reilun viiden kuukauden ikäinen, hän syö kiinteää ruokaa noin 3-4 kertaa päivässä. Hän suhtautuu ruokaan tosi uteliaasti ja syömishetkistä on muodostunut jo tosi rutiininomaisia. Päivän mittaan Lydia syö vaihtelevasti hedelmä-ja kasvissoseita. Hedelmistä suosikkeja ovat päärynä ja luumu, ja kasvissoseista maistuu erityisesti porkkana ja bataatti. Olen tehnyt muutaman kerran soseita itse (mm. bataattisosetta ja peruna-kukkakaalisosetta), mutta suurimmaksi osaksi ollaan menty kaupan valmispurkeilla. Muutama viikko sitten otettiin puuro mukaan ruokavalioon. Oon tehnyt vauvalle mikrossa kaurapuuroa ja lisäksi ollaan maistettu muutamia valmispuuroja (muun muassa Valio Onni-puuroja ja Piltin puuroja).
Muuten kiinteisiin ruokiin tutustuminen on sujunut ongelmitta, mutta viime viikolla vauva sai rajun allergisen reaktion banaanista. Lydia oli kerran aiemmin syönyt pikkuisen palan tuoretta banaania, josta hänelle tuli pientä punoitusta kasvoihin ja kaulaan. Viime viikolla tein itse banaani-mustikkasosetta ja se tosiaan aiheutti hänelle aivan hirveän punoituksen kasvoille ja vartalolle, ja iholle nousi pieniä näppylöitä. Me käytiin päivystyksessä mutka ja hän sai allergialääkettä, mutta onneksi mitän vakavampaa ei ilmennyt.
Lapsi ja kasvisruokavalio?
Nyt kun vauva alkaa pikkuhiljaa syömään ensisoseiden lisäksi muutakin ruokaa, on ajankohtaista miettiä sitä tuleeko liha kuulumaan hänen ruokavalioonsa. Lapsen kasvisruokavalio on asia joka jakaa paljon mielipiteitä. Oon muutaman kerran kuullut aiheesta ihmettelyä tyylillä ”eikö ole väärin päättää lapsen puolesta että hän ei syö lihaa”.Mutta ihan samalla tavalla ne vanhemmat joiden lapset syövät lihaa, ovat tehneet tämän ratkaisun lapsen puolesta.
En itse ole syönyt lihaa yli kymmeneen vuoteen ja nyt jos koskaan oon varmempi siitä että se on oikea valinta mulle ja ennen kaikkea ympäristölle. Mieheni syö kyllä lihaa, mutta melko vähän punaista lihaa. Uskon kyllä että tullaan antamaan Lydialle ainakin jonkin verran lihaa, mutta pääpaino meidän perheen ruokavaliossa on kuitenkin kasvisruuassa.
Punaista lihaa parempi valinta on sekä ympäristön että elimistön kannalta esimerkiksi kotimainen kala. Tiesitkö muuten että aikuisille suositellaan kypsennettyä punaista lihaa maksimissaan 500 g viikossa, ja leikki-ikäisen annos on noin puolet tästä?
Juttelin tästä aiheesta mun ystävän kanssa joka on ravitsemusterapeutti, ja sain häneltä tosi hyviä vinkkejä ja asiantuntevaa tietoa lapsen kasvisruokavalion koostamiseen. Kunhan kasvisruokavalio on monipuolisesti koostettu, se on lapselle ravitsemuksellisesti riittävä. Myös vegaaniruokavalio sopii huolellisesti koostettuna lapsille, tosin Suomen markkinoilla ei ole vegaaniruokavalioon sopivaa äidinmaidonkorviketta. Jos lasta ei siis imetetä, vegaaniruokavalion noudattaminen alle vuoden ikäiselle on ravitsemuksellinen riski.
Kypsennetyt palkokasvit, eli pavut, herneet, linssit ja soija (myös maustamaton tofu) ovat hyviä lihankorvikkeita imeväisikäiselle, samoin hienonnetut pähkinät ja mantelit. Palkokasveja voidaan antaa lapselle kiinteisiin ruokiin siirtymisen jälkeen, noin 6-7 kk iässä. Myös kananmunaa voi hyödyntää lihan korvikkeena silloin tällöin.
Kymmenen kuukauden iästä alkaen lapsi saa proteiinia edellä mainittujen lisäksi myös maitovalmisteista. Tietyt valmiit kasviproteiininlähteet, kuten Härkis, Nyhtökaura tai Kaurajauhis eivät ole suositeltavia alle 1-vuotiaalle niiden sisältämän suolan vuoksi. Maustamattomia pähkinöitä ja manteleita voi antaa vauvalle noin 6-7 kuukauden iässä esimerkiksi kasvissoseen seassa (maistelusta vähitellen annosta lisäten muutamaan teelusikalliseen). Pähkinät ja mantelit on muistettava hienontaa hyvin hengitysteihin joutumisen ehkäisemiseksi.
Nämä edellmämainitut lauseet ovat tosiaan suoraan mun ystävän antamia kommenteja aiheesta.
Missä vaiheessa muissa vauvaperheissä on alettu syömään kiinteää ruokaa ja mitä ajatuksia lapsen kasvisruokavalio herättää?
SEURAA: