Blogipohdintaa ja kuulumisia
Viime aikoina olen miettinyt paljon blogiasioita, ja erityisesti sitä millainen haluan blogini olevan. Yksi suuri syy sille miksi alunperin perustin blogin, oli se, että halusin kanavan, jossa voin tuoda esiin omaa luovaa puolta, kuvia, tyyliä ja ajatuksia. Ja sitähän tämä blogi hyvin pitkälle onkin. Kaikenlaiset tyyli- ja sisustusasiat on niitä juttuja jotka minua kiinnostaa ja niistä on myös kiva kirjoittaa. Olen kuitenkin kokenut vähän alemmuuskompleksia siitä, kun tuntuu että blogeissa ”pitäisi” olla paljon syvällisiä tekstejä ja elämänpohdintoja. Tuntuu, että onko itse ihan pinnallinen, kun höpöttää vaan vaatteista ja muusta. Mutta toisaalta, se on juuri sitä puolta elämästä jota haluan blogissa tuoda esiin. Minulle on tärkeää että oma blogini on hyvän mielen paikka. Ja tietysti silloin kun tuntuu siltä, niin voi kirjoitella myös niistä vähän syvällisemmistä jutuista.
Se, että viime aikoina on myös ollut kunnolla aikaa miettiä postausaiheita ja kuvailla huolella, on ollut tosi mukavaa. Vaikka jatkossakin tulen kirjoittamaan vaatteista, tyylistä, kodista ja sisustuksesta, ajattelin kuitenkin alkaa postailemaan fiiliksiä ja kuvia myös vähän rennommalla otteella, vaikka ei olisi mitään erikoisempaa sanottavaa. Esimerkiksi näin: tällä viikolla olen katsonut paljon Frendejä, oppinut paljon Tunne lukkosi-kirjasta, kokkaillut herkullista tofunuudelisalaattia ja linssikeittoa, saanut ihania ruusuja, ja ostanut Facebookin Vimma-kirppikseltä kauan ihailemani Human-mekon.