MITÄ SANOISIN ITSELLENI KYMMENEN VUOTTA SITTEN?
Palataanpa ajassa kymmenen vuotta taaksepäin. Tammikuussa 2010 olin 18-vuotias lukiolainen ja asuin yksiössä Oulun Alppilassa. Edessä olivat penkkarit, abiristeily ja ylioppilaskirjoitukset.
Mitä haluaisin sanoa tuolle 18-vuotiaalle nuorelle naiselle?
Kaikki järjestyy
Nuorena sitä tuntee aina välillä olevansa vähän hukassa, enkä ollut tässä asiassa poikkeus (vaikka mulla onkin aina ollut suht hyvä luottamus itseeni ja tulevaisuuteen). Jos voisin nyt sanoa jotain itselleni silloisessa elämäntilanteessa, sanoisin että ”kaikki järjestyy, olet hyvä noin, ja välillä on ihan okei etsiä omaa polkuaan”.
Luota itseesi & usko haaveisiisi
Lukioikäisenä mulla ei oikein ollut mitään tiettyä haaveammattia, enkä ollut varma mihin haluan lähteä opiskelemaan. Mua kiinnosti mm. kielet, kulttuuri ja tapahtumat. Päädyin pitämään lukion jälkeen välivuoden, ja pääsin erään elokuvafestivaalin tuotantoon töihin. Sen myötä sain arvokasta työkokemusta ja varmistusta siitä mitä haluaisin tehdä työkseni (enää en ole siitä ihan niin varma mutta se onkin sitten ihan oma tarinansa).
Nauti nuoruudesta
Tämä kommentti saa mut kuulostamaan vähintäänkin keski-ikäiseltä, mutta näin jälkikäteen mietittynä tuo elämänvaihe parikymppisenä oli mielettömän hauskaa ja niiltä ajoilta on paljon hyviä muistoja. Edessä oli isoja päätöksiä tulevaisuuden suhteen mutta elämä oli kuitenkin pääpiirteissään aika kivaa ja huoletonta.
Tulet tapaamaan sen jonkun erityisen
Sen jonka kanssa nauratte samoille jutuille ja joka tykkää susta ihan oikeasti.
Mukavaa keskiviikkoa!
SEURAA: