OLEN MUUTAKIN KUIN ÄITI
Äitiys.
Tähän astisen elämäni vaativin rooli. Kaikista elämäni rooleista se merkittävin ja minua eniten määrittelevin rooli – niin itseni kuin muidenkin silmissä.
Ennen kuin minusta tuli äiti, kuulin monien sanovan että äitiys vie mukanaan. Siihen on helppo hukkua, unohtaa itsensä ja elää vain lastaan varten. Välillä tuntuu aivan absurdilta muistella elämää ennen vauvaa. Sitä että pystyi milloin vain lähtemään vaikka elokuviin tai nukkumaan aamulla niin pitkään kuin huvittaa.
Oudoimmalta tuntuu ehkä se, miten kaikki on muuttunut kertaheitolla, mutta toisaalta miten hyvin itse koen sujahtaneeni uuteen rooliini. Äitiys määrittelee minua paljon – mutta sen ei tarvitse määritellä minua kokonaan. Oon kokenut tärkeäksi sen että mulla on muutakin ”tekemistä” kuin olla äiti. Iltaisin kun vauva on nukahtanut ja siivoan lelut pois lattialta, on aivan ihanaa upota hetkeksi bloggaamisen pariin (ja kuinka ironista onkaan että kirjoitan sitten vauva-aiheisia postauksia..) ja tehdä jotain aivan muuta.
Olen äiti, mutta se ei tarkoita sitä että minun pitäisi olla koko ajan vahva. Äidin rooli ei tarkoita sitä että superäidin viittaa pitäisi pitää harteillaan koko aikaa – minäkin voin näyttää heikkouteni ja pyytää apua.
SEURAA: