Muutama päivä sitten katsoin kuvia raskausajalta ja mulle tuli ihan hirveä ikävä vauvamahaa. Oon aina ollut sitä mieltä että vauvamasut on aivan ihania ja söpöjä, ja odotin itse malttamattomana sitä että raskausmaha alkaa näkyä.

Raskauden aikana vatsan kasvua tuli kuvattua ahkerasti ja tallennettua viikottaiset mahakuvat raskaussovellukseen. Mulla raskausmaha alkoi näkyä kunnolla joskus rv 15 tienoilla (siis että vatsa näytti oikeasti raskausvatsalta eikä vaan muuten vain turvonneelta), ja silloin oli pakko ostaa isompia legginsejä ja toppeja normivaatteiden tilalle. Muistan erään ystäväni sanoneen raskausaikanaan että ”mitä et voi peittää, korosta”. En tykkää itsekään normaalisti pukeutua kovin tiukkoihin tai ihonmyötäisiin vaatteisiin, mutta raskaana oli kiva pukeutua kumpua korostaviin mekkoihin ja paitoihin.

Säästyin onneksi itse raskausaikana tökeröiltä kommenteilta koskien vauvavatsaa ja sen kokoa. Muutamia kommentteja toki sain, mutta nekin tulivat suurimmaksi osaksi läheisten suusta ja olivat ystävällisesti sanottuja ”onpa sun vatsa kasvanut”-tyylisiä kommentteja. Musta on aivan käsittämätöntä miten törkeästi jopa tuntemattomat ihmiset saattavat kommentoida päin naamaa odottaville äideille. Raskausaikana nainen saattaa muutenkin olla herkillä muuttuvan ulkonäön vuoksi, eikä pahaa mieltä tulisi todellakaan lisätä typerillä kommenteilla.

Tunnistan raskauden aikana otetuista valokuvista sen kuuluisan raskauden tuoman hehkun, mutta pakko sanoa että läheskään joka päivä en ollut iloinen isosta vatsasta. Olo tuntui kirjaimellisesti raskaalta, liikkuminen oli hankalaa ja ihan viimeisillään raskaana hengailin kotona miehen yöshortsit jalassa kun ne olivat lähes ainoa vaatekappale joka mahtui päälle. Mutta kuitenkin – onhan raskaus ainutlaatuista aikaa ja se näkyy ulospäin miten onnellinen olin siitä että sisälläni kasvoi uusi elämä. Toivon sydämeni pohjasta että saan vielä joskus kokea raskausajan uudelleen <3

SEURAA:

Instagram  //  Pinterest