Kissauutiset ja vähähiilarinen elämäni jatQ

Kiitos kysymästä, kissoilla menee kovaa. Pikku-Milo on kotiutunut hyvin ja Sissi-Kissi on hyväksynyt hänet. Ihan kuin Sissi olisi saanut lisää virtaa flegmaattiseen elämäänsä. Ainakin Sissi on enemmän esillä eikä vain nuku jossain saunan lauteilla 247. Maisa Mäyräkoira ei enää istu valmiiksi silmät kiinni odottamassa piikkikintaan iskuja. Sen sijaan Maisa ja Milo leikkivät ”kenellä on suurin suu”- leikkiä tai sitten Milo saa ninjailla Maisan kimpussa.

Tässä tällainen liian seesteisen vaikutelman antava kuva kaksikosta. Vähän alempana on kuva joka ilta koittavasta kissarallista.

Tästä voit lukea Milon saapumisesta meille – klik!

Ongelmia on lähinnä ruokailussa. Kissojen mielestä aina jonkun muun kupissa on tarjolla uskomattomia & ennenkokemattomia makuelämyksiä.

Case I. Miloa kiinnostaa vallan paljon Sissin stresiloidun indoor kissan naput ja Sissi himoitsee Milon baby foodia. Ristiinsyöminen ei tee hyvää kummankaan kropalle. En jaksaisi koko aikaa nostella kulhoja ylös ja kissoja alas. Nyt olemme yrittäneet paremmin kellottaa kissojen syömistä eri huoneissa. Huom! Yrittäneet! Yritäpä pitää kissa irti ruokakupista.

Case II. Jos teen itselleni (vähähiilarista) evästä ja käännän selkäni, on lautasella yksi Milo. Sissi ei ole pahemmin pöllinyt ruokia tai ollut koskaan näin röyhkeä kuin Milo. Milo iskee naamansa keskelle mun ruokaani eikä häpeä yhtään. Milon mukaan lähtee klöntti kanaa ja mun proteiinin punnitukset heittää häränpyllyä.

Uusi vähähiilarinen elämäni voi hyvin, kiitos kysymästä. Hiilarihommista voi lukea enemmän klikkaamalla tästä.

Äsken koin ensimmäisen painonputoamisjumin, mutta jumi on nyt selätetty. Melkein pari viikkoa painoni pysyi koko ajan samassa lukemassa. Olin jo aikeissa pukea ostohousut vaakakaupoille, mutta juuri ratkaisevalla hetkellä painolukemat muuttuivat ja heilahtivat muuten alaspäin reilusti! Jee!

Uusi aamupalani on nyt pitkään ollut raejuustoa marjoilla ja pähkinöillä. Olen ehtinyt jo syömään pakastimeni tyhjäksi mustikoista. Siitä on seurannut ankaran analyttinen vertailu ruokakauppojeni kotimaisten mustikoiden kilohinnoista. Saman 200 gramman nyssykän hinta heittelee useamman euron. Ihan tiedoksi.

Siksi eilen innostuin isosti, kun tajusin pihamme sadostaan notkuvien aroniapensaiden olevan aivan huipputikissä. Aronianmarjat maistuivat huippuherkullisilta eivätkä yhtään kirpeiltä. Viikonlopun hommiini kuuluu siis poimia puskat tyhjäksi. Sen jälkeen pohdin, minne tungen 200 kg aronianmarjoja.

hyvinvointi hyva-olo oma-elama
Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *