Kuuluuko miehen tarjota kahvit ekoilla treffeillä?

hands-1283917_1920.jpg

Pitääkö miehen tarjota treffikumppanille kahvit treffeillä? Aihe on herättänyt vilkasta keskustelua eräällä sinkkupalstalla, ja monien mielestä ajatus on aikansa elänyt ja epätasa-arvoinen. Toisaalta yllättävän moni nainen odottaa miehen raottavan lompakon nyörejä (tai nykyisin pikemmin vilauttavan pankkikorttiaan) kassalle tultaessa. Pelkkä oman kahvin maksaminen koetaan helposti epäkohteliaana. Mieheltä kahvin tarjoamista odottavat pitivät tökerönä käytöksenä sitä, että mies ei edes kysy, saako tarjota. Moni myös ajatteli sen merkkinä pihiydestä. Miksi edelleen näinä tasa-arvon aikoina osa naisista odottaa, että mies tarjoaa naiselle?

Treffailukulttuuri on muuttunut viimeisten parinkymmenen tai jopa kymmenen vuoden aikana. Deittisovellutkset ovat tehneet sarjadeittailusta arkipäivää ainakin joidenkin sinkkujen osalta. Siinä missä aiemmin panostettiin yhden ihmisen kanssa kirjoitteluun ja tapaamiseen, nykyään saatetaan käydä viikon aikana useamman kanssa treffeillä. Eivät kaikki näin tietenkään toimi. Valinnanvaran ollessa lähes rajaton, on kuitenkin epätodennäköisempää, että treffit johtavat toivottuun lopputulokseen. Monet sinkut kertovat käyneensä jopa sadoilla treffeillä päätymättä parisuhteeseen. Näin ollen naisten paheksenta siitä, ettei mies ole valmis maksamaan edes parin euron kahveja, saa vähän eri sävyn. Jos miehellä on takanaan ties kuinka monet treffit ja hän on aina tarjonnut naiselle kahvit, kertyy laskua helposti iso summa. Osa miehistä ehdottomasti haluaa tarjota eikä näe siinä ongelmaa, mutta osa kokee ihan aiheellisesti ongelmaksi sen, että edelleen miehen rooli maksajana on oletus. Joku pohdiskeli sitä, että jos jo etukäteen kysyy, onko ok, että molemmat maksavat ekoilla treffeillä omat kahvinsa, tulee tuomituksi jo ennen treffejä pihiksi eikä pääse edes niille ekoille treffeille. Tämä nimenomaan niin päin, että mies tiedustelee asiaa. Sen sijaan naisen esittämänä kysymys on ihan ok.

Myönnän itsekin olevani otettu, jos mies haluaa tarjota. Arvostan sitä. Toisaalta minulle saattaa tulla olo, että jään velkaa ja näin ollen ihan mielelläni maksan varsinkin jos on kyse kalliimmasta kuin pelkästä kahvista. Jäin miettimään aihetta ja omia odotuksiani asian suhteen. Tulin siihen tulokseen, että parasta olisi puhua asiasta jo ennen sinne kahvilaan astumista. Koska hyvin todennäköisesti mies ei asiaa uskalla ottaa puheeksi, se taitaa olla minun hommani naisena. Mikäli tarkoitus on kahville mennä, voisin hyvin ehdottaa molempien maksavan omat ostoksensa. Näin ollen kahvilan kassalla ei tule noloa hetkeä tai kummallekaan oloa epäkohteliaisuudesta, kun maksaa ainoastaan omansa. Voi myös ostaa itse syötävää, kun ei tarvitse häveliäisyyttään tyytyä pelkkään kahviin toiselle aiheutuvien kustannusten pelossa. Uskon, että kyse on nimenomaan tunteesta, että toinen käyttäytyy tökerösti, jos menee edeltä maksaen vain oman ostoksensa eikä edes kysy, saako tarjota. Yhtä lailla itselleni tulee tunne epäkohteliaisuudesta, jos olen kassalla ensin.

On silti perää väitteessä, että treffailumaailma ei ole tasa-arvoinen miehiä kohtaan. Harva odottaa naisen tarjoavan ekoilla treffeillä tai jos odottaa, ei luultavasti tarvitse toisille treffeille vaivautua. Silti on helppoa arvostaa miestä, joka tarjoutuu tarjoamaan naiselle. Onko kyse jostain muinaisjäänteestä ja ajatuksesta, että mies pitää huolen naisesta ja kohtelee naista kuin kuningarta? Ehkä. Eikä siinä ajatuksessa pahaa olekaan, niin kauan kuin kyse on muusta kuin naisen ostosten maksusta. Millaisia ajatuksia asia herättää? Kuuluuko miehen tarjota ekoilla treffeillä ja jos, niin miksi? Voiko mies ehdottaa, että molemmat maksavat omat ostoksensa leimautumatta saituriksi? Oletko miehenä tarjoutunut maksamaan vain, koska olet tuntenut painetta tehdä niin?

suhteet rakkaus hopsoa ajattelin-tanaan
Kommentit (17)
  1. Kuinka tapasin sinut
    10.9.2018, 18:43

    Loistava kirjoitus! Vaikka tämä onkin sinänsä turha stressinaihe; kuten ystäväni sanoi kerran hänelle asiaa purettuani: treffeillä hän tilaa mitä tilaa ja se maksaa kuka maksaa, itse en kuitenkaan ole voinut tähän asiaan suhtautua yhtä kepeästi. Arvostan suuresti miehen elettä tarjota ekoilla treffeillä, ja siksi en haluakaan että silloin tehdään mitään erityisen kallista. Jos homma jatkuu tapailuna niin raha ikäänkuin menettää merkityksensä, ja voidaan tarjoilla vuoronperään – mutta en halua että mies panostaa rahaa minuun jos jo tiedän että en halua tavata toiste (en osaa edes perustella miksi näin). Yhtäkaikki mietin tätä asiaa joskus liikaakin – kiva kun käsittelit aihetta 🙂

    https://kuinkatapasinsinut.blogspot.com/

  2. Oon sellanen että mielummin maksan ite. En kauheesti oo käynyt vaan kahvilla että useemmin leffassa joten sillon ainakin haluun maksaa ite. Mutta mä en koskaan ainakaan odota että mulle maksetaan vaan maksan ite ni voin sit ottaa mitä haluan eikä just tarvi miettii et kehtaako kun toinen maksaa. Onhan se kiva jos tarjoutuu maksamaan:)

    Oon ollu parisuhteessa 5 vuotta enkä nyttenkään odota että puoliso maksaa kun mennää kahville. Yleensä jompikumpi maksaa molempien.

    1. Leffaan mennessä onkin jotenkin ”selvempää”, että silloin jo usein etukäteen sovitaan, että molemmat ostaa omat lippunsa. En tiedä, mistä mahtaa johtua, ettei samoin ole tullut toimittua kahvien kanssa. Olisi niin paljon selkeämpää, kun olisi jo ennen treffejä tajunnut sanoa, että maksan mielelläni itse kahvini. Ei tule sitten kellekään noloa oloa. Ja jos mies nyt välttämättä haluaisi maksaa, niin edelleen voisi sanoa sen, jolloin kyllä saisi niin tehdä. 🙂

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *