pikkukahviloiden rakastajille – punavuoren suloinen kahvila kuuma

Kahvila_Kuuma_1.jpg

Kuten blogista ja sen sisällöistä on saattanut päätellä, rakastan, rakastan, kahviloita.

Toisten kahviloiden hälinää, ihmisten kovaäänistä rupattelua ja naurunpurskauksia. Toisten levollista hiljaisuutta, jonka rikkovat ainoastaan lempeä jazz ja ajoittaiset kahvikoneet suhahdukset. Ikkunapöytiä, joista voi vilkuilla kadulla kiirehtiviä ihmisiä ja ympärille levittäytyvää kaupunkia. Hämäriä sohvanurkkauksia, joihin voi uppoutua lukemaan lehteä tai hyvää kirjaa tuntikausiksi. Vitriiniä, joka on täynnä mitä erilaisempia herkkuja, niin että valinta on lopulta täysin mahdoton. Muutamaa huolella valmistettua kakkua, jotka henkivät syvästä omistautuneisuudesta.

Rakastan suuria, eteläeurooppalaista tunnelmaa henkiviä kahviloita, mutta erityisesti rakastan pieniä, intiimejä ja omaleimaisia kahviloita. Viime lauantaina pääsin tutustumaan yhteen kahvilalistani toivekohteista, kun vietimme rauhallisen aamupäivän suloisessa kahvila Kuumassa.

Niin Kuuman sisustus, tunnelma kuin makeat herkut sulattivat sydämeni. Seinillä riippuvat maalaukset kauniista naisista luovat kahvilaan rennon tyylikkään, jokseenkin ranskalaisen tunnelman. Pieni huoneisto on valoisa korkeiden ikkunoiden ansiosta, ja ne tuovat vaalean sisustuksen parhaimmat puolet esiin.

Kahvila_Kuuma_5.jpgKahvila_Kuuma_3.jpgKahvila_Kuuma_4.jpgKahvila_Kuuma_8.jpg

Itse ruokavalikoima oli pieni, mutta sitäkin laadukkaampi. Tarjolla oli kahta erilaista raakaherkkua: tyrnikakkua sekä puolukkabrownieta. Siksi tilasimmekin molemmat, ja jaoimme kakkupalat keskenämme.

Poikakaveri mieltyi kirpeään tyrnikakkuun, jonka marjainen osuus oli raikas ja pohja suloisen makea. Tiesittekö muuten, että tyrnin C-vitamiinipitoisuus on monikymmenkertainen verrattuna esimerkiksi appelsiiniin? Mikä supermarja!

Minä puolestani rakastuin puolukkabrownieen sen täyteläisen rakenteen vuoksi: suklaamassan välissä ollut puolukkamousse oli suussa sulavan pehmeää.

Itse kakkujen makumaailmaakin enemmän arvostan sitä, että niiden leivonnassa oli hyödynnetty kauden parhaimpia raaka-aineita, puhtaan suomalaisen luonnon antimia.

Kahvit olivat Johan&Nyströmin käsialaa, tuttuun tyyliinsä takuuvarmasti herkullisia. Kahvipusseja oli reilu rivi hyllyllä myynnissäkin, ja poikakaveri nappasi niistä yhden kotiin viikonloppuaamujen kahvitteluhetkiin. Kuuman omistaja Wia jauhoi pavuista ystävällisesti tavalliselle kahvinkeittimelle sopivaa suodatinkahvia. Wian iloinen asenne, lämminsydäminen palvelu ja herkässä ollut hymy saavat muuten varmasti jokaisen kahvilan asiakkaan hyvälle tuulelle!

Kahvila_Kuuma_7.jpgKahvila_Kuuma_2.jpgKahvila_Kuuma_6.jpg

Aamupäivän mittaan kahvilaan poikkesi yksi jos toinenkin asiakas hakemaan mukaansa milloin kahvia, milloin pientä purtavaa. Enkä ihmettele: kyllä minäkin haluaisin kannattaa näin suloista kahvilaa, mikäli sellainen kotikulmillani olisi!

Siispä vinkkini viikonlopulle: käykää kahvilla. Kuumassa, keskustassa, missä tahansa. Sillä siitä mukaa, kun kahvikuppi tyhjenee, maailma paranee ja mieli kevenee.

Kuuma
Pursimiehenkatu 12
Ma
pe 8.4516.30, la 1016

bloglovin / instagram / pinterest

Hyvinvointi Ruoka ja juoma Mieli Ajattelin tänään

hyvästi takkukasa – sileät hiukset luonnollisesti

sante_4.jpg

Tiedättekö sen epätoivoisen fiiliksen, kun ostaa luonnonkosmetiikan shampoon intoa täynnä, vain todetakseen, että se tekee hiuksista kammottavan takkukasan?

Olen kosmetiikan suhteen niin sanottu sekakäyttäjä: tutkin ja testaan mielelläni erilaisia luonnonkosmetiikan tuotteita, mutta monet luottotuotteeni ovat ”tavallista” kosmetiikkaa. Vuosikausia käytössä olleita luottotuotteita voi olla toisinaan vaikeaa korvata yhtä hyvällä luonnonkosmetiikan tuotteella. Siksi hutiostoksia saattaa tulla useita, ennen kuin synteettisen tuotteen voittava luonnonkosmetiikan vaihtoehto lopulta löytyy.

Toistuvat takkutukkakokemukset saivat minut luopumaan luonnonkosmetiikan hiustuotteiden testaamisesta. Useat shampoot tuntuivat myös liian ”hippimäisiltä” – etenkin tuoksumaailma oli omaan nenääni turhan yrttipitoinen.

Jotakin on kuitenkin tapahtunut viimeisen kahden vuoden aikana, sillä luonnonshampoot ja -hoitoaineet ovat kehittyneet huomattavasti sitten viime kokeilujeni. Sain muutama viikko sitten Sugar Helsingiltä testiini Santen shampoon ja hoitoaineen, jotka ovat vegaanisia eivätkä sisällä silikonia.

sante_2.jpg

Kosteuttava Jojoba Care -shampoo on suunniteltu erityisesti kuiville ja vaaleille hiuksille, joskin se sopii hyvin myös värjätyille hiuksille. Se sisältää luomujojobaa, -mangouutetta sekä -appelsiiniöljyä. Brilliant Care -tehohoitoaineen pähkinäöljy, koivunlehtiuute ja takiaisenjuuriöljy puolestaan hoitavat kuivia latvoja. Kyllä, tunnistin omat hiukseni ja niiden tarpeet.

Ensimmäisenä kiinnitin huomiota kauniiseen ulkoasuun: maapallon kuva on symppis, muttei kuitenkaan luo liiallista ituhippifiilistä. Tuubien ulkoasu on samanaikaisesti tyylikäs ja hauska.

Shampoon tuoksu on miellyttävän mieto, mieleen nousee vivahdus vastaleikatusta nurmikosta. Koostumus tuntuu hiuksissa pehmeältä, ja shampoo vaahtoaa helposti. Hoitoaine kuitenkin osoittautui näistä kahdesta tuotteesta ehdottomaksi suosikikseni: se kun jättää hiukset supersileiksi, täysin takuttomiksi ja pehmeiksi.

sante_1.jpg

Hyvästi takkukasa! Niin kiva kuin lukioaikojen epämääräinen hippivaihe olikin (not…), pidän hiuksistani nykyään enemmän suloisen sileinä kuin karhean rastamaisena kasana. Näitä tuubeja kelpaa esitellä suihkuhyllyllä. ♡

bloglovin / instagram / pinterest

Kauneus Mieli Testit Ajattelin tänään