pientä luksusta arjen keskelle – brasserie kämpin sunnuntaibrunssilla

Kämpin_brunssi_1.jpg

Näyttäisi siltä, että Brasserie Kämpistä on vähitellen muodostumassa yksi Helsingin luottoravintoloistani.

Viime aikoina Kämpissä on tullut käytyä useasti – muun muassa eilen illalla drinkeillä tyttöjen kanssa, kun vietimme ystävämme Jennan 25-vuotissyntymäpäiviä. Viime sunnuntaina pääsimme puolestaan poikaystäväni kanssa testaamaan Brasserie Kämpin sunnuntaibrunssin. Sillä mikä olisikaan parempi tapa viettää sateinen sunnuntai, kuin herkutella mahtavalla luksusbrunssilla?

Kuten olen jo aiemmin todennut, rakastan Kämpin vanhan ajan tunnelmaa. Fiilistelen joka kerta painavista puuovista sisään astuessani eteen avautuvaa, mahtipontista portaikkoa ja jykeviä kivipilareita. Ihastelen kerta toisensa jälkeen myös katossa kimaltavia, tuhansia eri värejä loistavia kattokruunuja, joita on ripustettu etenkin baarin puolelle säästelemättä.

Kämpin_brunssi_11.jpgKämpin_brunssi_2.jpgkampin_brunssi_6.jpg

Kämpin brunssi on vähintään yhtä runsas kuin ravintolan sisustus. Sunnuntaibrunssin hinta on 39 euroa, cavan kanssa 45 euroa. Itse aamiaispuoli on vähäisemmässä osassa kuin monella muulla brunssilla, sillä etenkin salaatteihin, lämpimiin ruokiin ja jälkiruokiin on panostettu. Siksi brunssi käykin hyvin lounaasta.

Alkupaloiksi tarjolla oli useaa erilaista salaattia (mm. herkkusieni-kikhernesalaattia, varhaisperuna-parsasalaattia), erilaisia kalaruokia sekä leipälajitelma tuorejuustolevitteen, voin ja marmeladien kera. Kalansyöjänä ihastuin etenkin Kämpin voimakasmakuiseen sinappisilakkaan, sipuli- sekä madeirasilliin ja fenkoliloheen.  Myös alkuruokapöydän viikunan kanssa tarjoiltu bayonnekinkku oli ihanaa.

kampin_brunssi_7.jpgkampin_brunssi_8.jpg

Kuohuviinilasien kilistelyn ja alkuruokien jälkeen oli aika siirtyä pääruokaan. Itse otin lämpimiä ruokia vain maistiaisten verran, sillä alkuruokapöytä itsessään oli jo varsin täyttävä – pitihän jälkiruoillekin jättää tilaa.

Pääruoaksi tarjolla oli haudutettua karitsan niskaa ja vadouvan-voita, gruyère-juustolla gratinoitua paprika-perunmunakasta ja sienilasagnea. Lisäksi lisukkeena oli lämpimiä vihreitä neulapapuja ja paahdettua mantelia, tilliperunoita sekä paahdettua porkkanaa ja kevätsipulia.

Etenkin sienilasagne vei kielen mennessään, ja ajattelin oitis, että sitä olisi hauskaa kokeilla kokkailla kotonakin. Karitsa oli hautunut ihanan mureaksi ja suli suussa, joskin mausteita olisi voinut olla enemmänkin. Paahdetut porkkanat, kevätsipuli ja tilliperunat toivat kokonaisuuteen kesäistä raikkautta.

kampin_brunssi_3.jpgKämpin_brunssi_4.jpgKämpin_brunssi_5.jpgKämpin_brunssi_9.jpg

Ja ne jälkiruoat – oih. Juuri jälkiruoat nostavat Kämpin brunssin Helsingin parhaimpien joukkoon. Hedelmiä, juustoja, kirsikkahilloketta, raparperi-omenapiirasta, pannukakkuja ja appelsiini-vaniljakastiketta, marinoituja mansikoita ja marenkia, kookosvanukasta, aprikoosi-suklaakakkua, keksejä ja macaron-leivoksia… Joko iski makeannälkä?

Suloisesti suussa sulavat, pastelliset macaron-leivokset ovat suosikkejani, mutta syön niitä varsin harvoin. Siksi olikin hauskaa, että Kämp oli valinnut juuri macaron-leivokset jälkiruokapöytäänsä. Macaron-leivoksia on kuitenkin monenlaisia – on parempia, ja on huonompia. Kämpin macaron-leivokset ovat parhaimpia, joita olen koskaan maistanut. Valkoisessa leivoksessa maistui vahvasti vanilja, pinkissä vadelma. Täyte oli täyteläisen pehmeää ja tuoretta.

Otin maistelulautaselle vähän kaikkia jälkiruokia, ja voin valehtelematta todeta, että jokainen niistä maistui taivaalliselta. Pannukakku oli suloisen pehmeää, suklaakakku todella suklaisaa, raparperi-omenapiiras suussa sulavaa. Marinoidut mansikat sopivat parhaiten yhteen juuri pannarin kanssa.

Kämpin_brunssi_12.jpgKämpin_brunssi_10.jpg

Kokonaisarvioni Brasserie Kämpin brunssista? Erinomainen. Hintansa vuoksi moni saattaa epäröidä Kämpin brunssia, mutta suosittelen suuntamaan ravintolaan etenkin silloin, kun kyseessä on juhlat, esimerkiksi syntymäpäivä tai valmistujaiset.

Vaihtoehtoisesti brunssille kannattaa lähteä sateisena kesäsunnuntaina – sinä sunnuntaina, kun kaipaa elämäänsä pientä luksusta.

Brasserie Kämp
Pohjoisesplanadi 29
Sunnuntaibrunssi kello 12–16

bloglovin / instagram / pinterest

Yhteistyössä Brasserie Kämpin kanssa

Hyvinvointi Ruoka ja juoma Mieli Ajattelin tänään

urbaani ravintolakeidas meren äärellä – kesäfiilistelyä hernesaaren rannassa

Hernesaaren_ranta_1.jpg

Viime perjantaina kävimme katsastamassa vasta-avatun Hernesaaren rannan ja juhlistamassa poikakaverini juurialkanutta kesälomaa.

En tiennyt lainkaan, mitä odottaa uudelta ravintolakompleksilta. Siksi yllätyinkin aikalailla, kun näin rantaan roudatun valkoisen hiekan, puuterassit ja aurinkotuoleissa rennosti loikoilevat, bikineihin ja shortseihin pukeutuneet ihmiset. Aivan kuin olisi upottanut tossunsa muualle kuin Helsingin hiekkaan – tunnelma oli kuin Rivieralla konsanaan (tosin hieman keinotekoisella sellaisella).

Hernesaaren_ranta_3.jpgHernesaaren_ranta_4.jpgHernesaaren_ranta_2.jpg

Katsastimme alkuun alueen kokonaisuudessaan sekä ravintolatarjonnan. Hernesaarenranta on jaettu neljään osaan: konttiterassiin, aurinkorantaan, venelaituriin ja huvilatelttaan. Konttiterassi koostuu lähinnä puupöydistä ja -tuoleista, kun taas aurinkorannalta löytyy rennompia lekottelutuoleja.

Ruokatarjonnasta löytyy niin sushia, meksikolaista ruokaa, pitaleipiä, pitsaa, salaattia kuin jäätelöä – jokaiselle jotakin. Konttiravintoloilla on pyritty luomaan nyt pinnalla olevaa street food -henkeä.

Koska päivä oli kohtuullisen tuulinen, ja hiekka tuntui pöllyävän ympäriinsä, etsimme aurinkorannan seinustalta mahdollisimman tuulensuojaisen paikan. Siinä olikin ihanaa istua siemailemassa lasillinen, aurinkolasit silmillä, kasvot aurinkoon käännettynä. Tältä se tuntuu, kesä.

Hernesaaren_ranta_5.jpgHernesaaren_ranta_6.jpgHernesaaren_ranta_7.jpg

Kun olimme istuskelleet auringossa tunnin, ja nälkä alkoi kurnia vatsassa, siirryimme terassialueelle Hanko Sushiin. Se oli molemmille jo vanha tuttu, mutta jostain syystä pitsat ja täytetyt leivät eivät innostaneet hellesäällä, vaan kaipasimme raikasta syötävää.

Sushi tarjoiltiin take-away-muovirasiassa ja hinta oli sama kuin keskustan ravintoloissa: pieni 10 kappaleen sushisetti 13 euroa, medium 12 kappaleen setti 16,50 euroa. Kun ottaa huomioon sushin laadun ja esillepanon, setti tuntui jokseenkin hintavalta.

Alkuinnostuksen jälkeen Hernesaaren rannassa alkaa kiinnittää huomiota pieniin, kohennusta kaipaaviin yksityiskohtiin. Tekonurmikot, kaiuttimista lähes taukoamatta soiva Pitbull ja tylsä juomavalikoima eivät iskeneet minuun.

Hernesaaren_ranta_8.jpg

Hernesaaren rannan idea on kuitenkin hyvä. Paikka on Helsinginkin mittakaavassa erikoinen, omalla tavallaan jopa kansainvälinen. Parhaimmillaan paikka onkin juuri päiväsaikaan, kun aurinko porottaa, ja terassilla voi nauttia rauhassa kylmää juomaa.

Aurinkoisten terassien lisäksi myös huvilateltan sunnuntaibrunssi voisi olla kokeilemisen arvoinen – mikä olisi nimittäin parempi tapa aloittaa kesäpäivä, kuin nauttia aamiainen ulkoilmassa.

bloglovin / instagram / pinterest

Hyvinvointi Ruoka ja juoma Mieli Ajattelin tänään