Starttasin tulevan viikon lomani (hurray!) eilen herkullisesti käyntiin Ravintola Michelin lauantaibrunssilla.

Michel on vielä kohtuullisen uusi tulokas Helsingin keskustan ravintolatarjonnassa. Entisen Königin tiloihin avattu Michel ihastutti heti sisään astuttaessa valoisalla ja tyylikkäällä sisustuksellaan: vaalean harmaa marmori, kultaiset yksityiskohdat, tuoreet kukka-asetelmat ja lämpimänruskeat puulattiat erottivat ravintolan positiivisella tavalla hämärästä edeltäjästään.

Ravintola itse kehuu brunssiaan kansainväliset mitat täyttäväksi: ruokaan on haettu vaikutteita esimerkiksi Lontoosta, Ottolenghi-ravintoloiden buffeteista. Brunssi on tarjolla sekä lauantaisin että sunnuntaisin kello 10–15, ja menu on sama molempina päivinä.

Michel Fancy Brunchin tarjonta osoittautui varsin laajaksi. Salaattibaarista löytyi peräti kuusi erilaista salaattivaihtoehtoa sekä lisukkeita, esimerkiksi pähkinöitä, siemeniä ja yrttiöljyä. Leipäpisteellä oli paria erilaista leipää, kinkku- ja kalkkunaleikettä, juustoja, tsatsikia ja hummusta sekä iso kulhollinen hedelmiä. Lämpimällä tiskillä oli puolestaan kahta erilaista quichea, pekonia sekä huevos rancherosia. Tämän lisäksi tarjolla oli puuroa, turkkilaista jogurttia, granolaa, hilloja, mehuja, teetä, kahvia sekä erilaisia makeita herkkuja.

Tulinen, jalopenoilla kyllästetty huevos rancheros nousi mausteisesta ruoasta pitävän poikakaverini ykköseksi lämpimistä ruoista. Itse tykästyin täydellisen pehmeään ja mehukkaaseen pinaatti-vuohenjuusto-quicheen, jonka pohja suorastaan suli suuhun. Tätä on pakko testata kotonakin! Olen tehnyt aiemmin pinaatti-feta-piirakkaa, mutta vuohenjuusto toisi suolaiseen leivonnaiseen huomattavasti kuohkeamman rakenteen.

Toinen erityismaininta on pakko antaa Michelin puurolle. Suurihiutaleinen puuro ei ehkä näytä peltiastiassa houkuttelevalta, mutta monesti ulkonäkö pettää. Kauan haudutettu puuro oli ihanan pehmeää, ja siihen oli lisätty kanelia, joka muistutti riisipuurosta (which I love). Makeat vadelma- ja mustikkahillo kruunasivat puurohetken.

Salaattien, quichen ja puuron jälkeen oli aika siirtyä brunssin makeiden antimien pariin. Kahvin sijaan otin juomaksi omaa suosikkiani, vihreää teetä. Sekä grönt och sönt että mate green osoittautuivat oivallisiksi. Jokainen teenjuoja löytääkin Michelin tarjonnasta varmasti mieleisensä, sillä teitä oli peräti viisi erilaista.

Brunssin kolmannen erityismaininnan ansaitsee pannukakku. Tuskin olen koskaan syönyt yhtä hyvää pannukakkua, edes kotona! Pannarin pohja oli paksu, pehmeä ja aavistuksen raaka, taikinamainen. Päälle lisäsin reilusti kermavaahtoa ja vadelmahilloa. Ja nautin jokaisesta suupalasta.

Pannukakun lisäksi oli pakko tietysti maistaa vielä kakkupöydän antimia. Tarjolla oli gluteenitonta suklaakakkua, porkkanakakkua ja mantelikakkua. Jokainen niistä oli moitteeton: pehmeä, maukas ja makea. Kesäiset marjat toivat kakkuihin mukavasti raikkautta.

”I’d say it’s just a perfect brunch”, totesi ulkomaalainen nainen minulle, kun räpsin ravintolasta kuvia ennen kuin olin itse päässyt maistamaan brunssipöydän antimia. Ja sitä Michelin brunssi todella onkin. Erityisen ihastuttavan siitä tekee monesta muusta perinteisestä brunssista poikkeavat salaatit sekä lämpimän pöydän quichet sekä huevos rancheros.

Ainoan miinuksen antaisin brunssin hinnasta: 28 euroa on monelle aikalailla kipuraja brunssin hinnan suhteen, sillä monet Helsingin brunssit ovat 20 euron pintaan. Michelin brunssi on kuitenkin mielestäni niin laadukas, että siitä kannattaa maksaakin hieman enemmän. Myös brunssin kevyt lihavalikoima ja kalavalikoiman uupuminen saattaa harmittaa joitakin lihansyöjiä, mutta itseäni tämä seikka ei häirinnyt.

Brunssihimoni tulikin Michelissä niin täydellisesti tyydytetyksi, ettei minun tarvitse hetkeen päästä seuraavalle brunssille. Tai ainakaan ensi viikonloppuna.

Yhteistyössä Ravintola Michelin kanssa

bloglovin / instagram / pinterest