elämää suurempi laskiaispulla

laskiaispulla.jpg

Vaikka laskiainen meni jo, haluan vielä hehkuttaa teille viikonloppuna syömääni laskiaispullaa.

Se kun oli täydellinen.

Café Esplanad, lauantaiaamupäivä. Ulkona kadulla tuuli lennättää vesipisaroita kasvoille, sisällä on turvallisen lämmin. Saavumme kahvilaan päivän lehti mukanamme, tarkoituksena jakaa kakkupala puoliksi – Espan leivokset kun ovat tunnetusti valtavia.

Siinä ne sitten olivat, kauniisti riviin aseteltuina. Oli mantelimassaa, oli hilloa. Oli kermavaahtoa, niin paljon, että se huojui jo lähes uhkaavasti mehevän pullan päällä.

Eihän siinä muu auttanut, kuin tilata kaksi laskiaispullaa, hillolla tietysti.

Se oli ihana aamupäivä. Kerrankin sai syödä herkkua vielä neljännenkin teekupillisen kanssa. Kermavaahto tarttui miehen nenänpäähän, enkä itsekään onnistunut nauttimaan leivosta täysin sotkematta. Siinä hetkessä ei ollut kiire minnekään.

Tuskin pystyn enää syömään laskiaispullaa missään muualla. Se pulla oli oikeasti elämää suurempi. The one.

Nyt voin todella sanoa syöneeni oikean laskiaispullan.

bloglovin / instagram / pinterest

Suhteet Ruoka ja juoma Oma elämä Höpsöä

sandro, you stole my heart – helsingin parhaalla brunssilla

sandro_1.jpg

Kun Sandro laajensi toimintaansa viime vuoden lopulla Kalliosta Eiraan, päätin, että nyt olisi korkea aika käydä testaamassa raflan klassikkobrunssi.

Asun kivenheiton päässä Kallion Sandrosta, joten oli suorastaan häpeä, etten ollut käynyt naapurissa aamiaisella vielä kertaakaan. Kun kasvisruokaa yhtälailla fiilistelevä siskoni tuli kylään eräänä viikonloppuna, varasin innoissani pöydän Sandron Vegan & Veggie Garden -brunssille.

Ensinnäkin on mainittava, että itse ravintola oli tunnelmallinen ja miellyttävän hämyisä: siellä täällä tuikkivat kynttilät, ja marokkolainen tyyli oli tuotu hillitysti esille sisustuksessa. Onneksemme saimme paikat ikkunapöydästä, josta oli kiva kurkkia välillä myös Kolmannelle linjalle.

sandro_2.jpgsandro_3.jpg

Sitä ruoan määrää! Pöydät kirjaimellisesti notkuivat kaikista ihanuuksista, niin tutuista kuin tuntemattomista. Rakastan kasvisruokaa, mutten kokkaile sitä oikeastaan koskaan kotona. Rakkaudella valmistettu kasvisruoka on kuitenkin taivaallista – kuten Sandron brunssi oivallisesti osoitti.

Suolaisessa pöydässä oli tarjolla hengästyttävä määrä erilaisia salaatteja, juureksia, kasviksia, kuskusia ja muita jännittäviä sekoituksia. Harvoin olen päässyt maistamaan brunssilla niin pehmeää ja täydellistä kotitekoista leipää kuin Sandrossa. Harkitsin piilottavani yhden kokonaisen leivän kassiini, sillä sitä olisi voinut ahmia kilokaupalla.

sandro_4.jpgsandro_5.jpgsandro_6.jpg

Kylmien ruokien pöytä täytti vatsamme jo niin hyvin, ettemme jaksaneet edes koskea lämpimän pöydän antimiin. Niinpä siirryimme suoraan jälkiruokapöytään, joka sekin notkui useista kakuista ja leivonnaisista.

Koska en mitenkään olisi jaksanut maistaa jokaista kakkua, päädyin valitsemaan joukosta suosikkini: marja- ja mangojuustokakkua. Enkä todellakaan joutunut pettymään! Puhdasta, makeaa, ihanan marjaisaa ja hedelmäistä. Yum.

Nyt voin omankin kokemukseni perusteella todeta, ettei Sandron brunssia kehuta turhaan kaupungin parhaaksi! Runsas valikoima, erinomainen ruoka, mieletön makumaailma, rento tunnelma ja hyvä palvelu. Tälle brunssille on pakko päästä uudelleen – kenties testaamme ensi kerralla Eiran Sandron Marrakech Madness -kattauksen.

bloglovin / instagram / pinterest

Suhteet Ruoka ja juoma Oma elämä Mieli