Viime aikojen suosikkiasioita: kaksi ankeaa, hyvää sarjaa (ja kaksi tulevaa suosikkia?)

Suosikkiasioita: no komediat silti!

The Problem with John Stewart, Maid, Cruel Summer, Quicksand
Kuvat: Apple TV+, Netflix, Freeform / Amazon Prime

En tiedä, olenko tässä blogissa jeesustellut tarpeeksi sillä, että minä en jaksa ikäviä ja synkkiä sarjasisältöjä. Jos en ole, jeesustelen vähän lisää: pari vuotta takaperin kyllästyin totaalisesti kaikkiin hiton Criminal Mindseihin ja Luthereihin ja muihin tympeisiin, ahdistaviin ja pelottaviin sarjoihin, jotka vain saavat menettämään yöunensa. Päätin tuolloin, että en enää halua täyttää päätäni sarjamurhaajilla ja ällöttävillä rikosmysteereillä vaan sarjoilla, joissa on mahdollisimman korkea NKI (nauru- ja kissanpentuindeksi).

Liekö se tämä syksy vai mikä, mutta olen nyt vähän lipsunut jalosta päätöksestäni; viime aikoina olen katsonut sarjoja, joiden NKI on ikävän alhainen. Toki vetoan tässä jättämääni takaporttiin: jos katson ikäviä sarjoja, ainakin niiden pitää olla hyviä. Noh, tässä kaksi viime aikoina katsottua alhaisen NKI:n hyvää sarjaa. Ja vähän muutakin sälää.

Quicksand – suurin kaikista / Netflix

Noniin. En minä tiedä, miksi päädyin katsomaan tämän kovin synkän ruotsalaisdraaman. Tai tiedän, Netflixin algoritmien vuoksi. Katso yksi synkkä sarja, algoritmit tyrkyttävät kymmenen lisää. Tässä tapauksessa syytän Netflixin algoritmeja yritysvakoilusta, pari vuotta vanha Quicksand lävähti etusivulle heti sen jälkeen kun olin katsonut Amazon Primen Cruel Summerin (siitä lisää kohta).

Quicksand oli näistä se ikävämpi. Se kertoo teinityttö Majasta (Hanna Ardéhn), sellaisesta ”parempien piirien” tyttärestä, jota vastaan nostetaan murhasyyte järkyttävästä teosta. Sarja kaipaa vahvat sisältövaroitukset: väkivallan ja seksuaalisen väkivallan vuoksi nyt ainakin. Koko homma on vähän vaikea katsoa. Koko ajan tekee mieli huutaa, että ”juokse, juokse, juokse Maja, juokse pois hänen luotaan”. Ei auta. Mutta siis hyvin ja koukuttavasti tehdyt kuusi jaksoa, vaikka aihe on inhottava. Suosittelen, kunhan perään katsoo jotain kivempaa. Tai toinen mulla toimiva kikka: menee näyttelijöiden Instagramiin katsomaan kuinka hauskaa kaikilla oli kyseisen ikävän sarjan kuvauksissa. 😀

PS. Koska algoritmien lisäksi Netflixin someviestintä tekee jatkuvasti töitä, tiedän nyt että Quicksandin miespääosaa esittävä Felix Sandman (oikein hyvä, kammottava roolisuoritus) oli aiemmin FO&O-poikabändissä Young Royalsin Simonin eli Omar Rudbergin kanssa. Tiedän myös, että eräs Young Royalsin kalakohtaus viittaa kyseiseen bändiin. Tuollaisilla asioilla täytän pääni. Koska mitä sitä matemaattisilla kaavoilla tekisikään.

Cruel Summer / Amazon Prime

Selvisin reilu viikko sitten kahden viisaudenhampaan poistosta. Itse asiassa ei ollut paha ollenkaan, olin pelännyt paljon pahempaa. Mutta kyllähän sitä pari päivää oli vähän arka suu. Anyways, mun viisaudenhampaanpoistosarjani (?) oli Amazon Primen Cruel Summer -teinidraamatrilleri. Aloitin sen operaatiopäivänä, kun piti saada jotain muuta ajateltavaa. Ja jatkoin, kun olin raahautunut verta vuotavan suuni kanssa takaisin kotiin. Oikein pätevä ja koukuttava sarja viemään ajatukset muualle. Voin kyllä suositella Cruel Summeria, vaikkei olisikaan viisaudenhampaan poisto edessä. Tosin sisältövaroitukset tähänkin, sisältää kohtauksia groomingista ja seksuaalisesta hyväksikäytöstä.

Sarja kertoo kahdesta teinitytöstä, Katesta (Olivia Holt) ja Jeanettesta (Chiara Aurelia). Kate katoaa ja Jeanette ”varastaa” tämän elämän. Kun Kate vuoden päästä löydetään, syyttää hän Jeanettea roolista katoamisessaan. Jaksot hyppivät Katen ja Jeanetten näkökulmien välillä ja sijoittuvat samoihin päiviin kolmen vuoden ajalla. On epäluotettavaa kertojaa, mysteeriä ja teinidraamaa. Ja kaiken ikävän ohella ysäriä; tapahtumat ajoittuvat vuosiin 1993-1995.

Sarjasta on tulossa toinen kausi. En ole oikein varma mitä ajattelen siitä. Tuntuu vähän turhalta, mutta ehkä olen väärässä. Ja onpa joku syy, miksi edelleen maksan Amazon Primestä.

Ted Lasso 208 / Apple TV+

Saisinko puhua Ted Lassosta? Tarkemmin sanottuna Ted Lasson kakkoskauden kasijaksosta? Pitää tosin ennen sitä myöntää: olen ollut ihan vähän pettynyt Ted Lasson kakkoskauteen. Ei se huono ole, ei ollenkaan. Se on vain ollut vähän all over the place. Joku harmonia siitä puuttuu. Mutta niin, se kasijakso. Mitään spoilaamatta haluan sanoa, että se yksi hetki Jamien (Phil Dunster) ja Royn (Brett Goldstein) välillä oli hyvin mahdollisesti suosikkihetkeni koko sarjasta. Iski sydämeen. Pisteitä kaikille!

Tämä George Harrisonin kappalekin oli loistava valinta kyseiseen kohtaukseen:

Maid / Netflix / tulossa 1.10.

Olenko se vain minä vai näyttääkö Netflixin tuleva Maid-draama todella hyvältä? Sarja pohjautuu Stephanie Landin elämäkertateokseen Maid: Hard Work, Low Pay, and a Mother’s Will to Survive, joten odotan kaiken ilmeisen ankeuden lisäksi inspiroivaa tarinaa nuoren äidin tahdosta rakentaa tyttärelleen parempi elämä. Trailerin perusteella vaikuttaa vähän siltä, että Margaret Qualley tulee potentiaalisesti saamaan palkintoehdokkuuksia roolisuorituksestaan. Hänen äitiään esittää tosielämän äitinsä Andie MacDowell.

The Problem / Apple TV+ / 30.9. alkaen

Toinen tuleva sarja, jota odotan: The Problem with Jon Stewart. Koska Jon Stewart rocks! On elänyt hiljaiseloa jo tarpeeksi pitkään. Ja koska sarja kuulostaa Apple TV+:n versiolta Last Week Tonight with John Oliverista. Tiedetään, John Oliver ei olisi John Oliver ilman Jon Stewartia. Mutta silti.

PS. Onneksi Sex Educationin kolmoskausi tuli just Netflixiin, ainakin siinä on korkea NKI! Hukutan ikävät asiat katsomalla  Otisin ja Ericin sydämellistä ystävyyttä.

LUE MYÖS:

SEURAA BLOGIA:

Bloglovin // Instagram

kulttuuri leffat-ja-sarjat suosittelen musiikki
Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *