INDONESIA – ETELÄ-BALI

…tai meidän tapauksessamme Canggu, Ubud sekä Uluwatu.

 

CANGGU

 

Saavuimme Nusa Lembonganilta laivalla Sanuriin, josta ajoimme suoraan Cangguun, Pohjois-Kutalle. Paikkaa oli aika paljon etukäteen hehkutettu, joten omat odotukseni olivat melko korkealla. Majoituimme yleisesti ottaen koko reppureissumme ajan melko edullisesti, mutta toisinaan oli mukavaa myös vähän panostaa, kuten teimme esimerkiksi ensimmäisenä yönämme Canggussa.Varasimme noin viisi kymppiä yöltä maksavasta Lila Boutiq hotellista ”bungalowin”, joka oli aivan ihana. Kauniita terassein varusteltuja taloja, jotka oli sisustettu hyvällä maulla ja yksityiskohtia miettien. Ainoa miinus oli se, ettei hintaan kuulunut minkäänlaista aamupalaa. 

Toisena päivänä siirryimme huomattavasti edullisempaan Moon bamboo villaan, joka oli todella leppoinen paikka vähän kauempana keskustasta. Uima-allas, säkkituolit ja bungalowit pelkillä verhoilla. Canggussa olimme jälleen yhdessä ystäväpariskuntamme kanssa, joiden kanssa olimme viettäneet aiemmin aikaa Lombokilla sekä Gileillä. Olimme olleet hetken omilla teillämme, sillä halusimme tehdä vähän eri juttuja, mutta päädyimme pienen paussin jälkeen onneksi vielä hetkeksi samaan paikkaan. 

Canggu oli yllättävän mitäänsanomaton maisemiensa puolesta, mutta sitten taas palvelujensa puolesta todella toimiva. Toinen toistaan kivempia ravintoloita, aivan ihanaa kasivsruokaa ja hienoja baareja. Ne jäi päällimmäisenä Canggusta mieleen. Mukava paikka, jossa todellakin viihdyttiin, mutta ei välttämättä tarvitsisi tulla enää uudelleen. 

Lemppareitani olivat fiilistä nostattava Pretty Poison -skeittibaari sekä ehkä hienoin (ja ehdottomasti isoin) koskaan näkemäni rantabaari La Brisa. Lacalitasta sai suussa sulavia kalatacoja sekä muuta tex mex-ruokaa. Sitten taas Shady Shackista ja Peloton supershopista mm. äärimmäisen hyviä salaatteja. Pizzan himossa kannattaa suunnata La Baraccaan ja Indonesialaisen laatusafkan perässä Ulekaniin. 

P4300212.jpg

P4300219.jpg

P4300181.jpg

canggu2.jpg

P5010331-2.jpg

P5010404.jpg

P5010371-2.jpg

canggu.jpg

 

UBUD

 

Matkamme jatkui Canggusta autolla kohti Keski-Balilla sijaitsevaa Ubudia, jonka olin mieltänyt riisipeltojen ympäröimäksi kyläksi, jonne tullaan joogaamaan ja rentoutumaan. Sitä se tavallaan olikin, mutta pakko sanoa, että jouduin myös aika karvaasti pettymään. Pettymään siksi, että fiilis ei ollut sellainen mitä olin ajatellut, koska paikka oli todella turistinen. Esimerkiksi jokaisessa instagram-kuvassa näkyvä Tegellalang riisipelto ei ole mikään oikea riisipelto, josta joku saisi ravintoa, vaan se on lätkäisty siihen, jotta turistit saisivat ottaa selfieitä. Ja niitä turisteja siellä tosiaan olikin, sankoin joukoin. Menimme myös etsimään sellaista viidakon keskellä olevaa isoa keinua, sillä olin nähnyt siitä hienoja kuvia, mutta kun sen löysimme, oli todellisuus aika karu. Kyseessä oli tällainen ”keinupuisto”, jonne olisi pitänyt maksaa 35 dollaria sisään (?!?), jotta saisi hetken aikaa keinua ja ottaa sen kuvan Instagramiin. Ei kiitos. Keinuille oli sen lisäksi hirveät jonot, eikä se siis muutenkaan ollut sitä mitä luulin. Olin olettanut, että keinu tosiaan olisi jossain viidakossa ja sinne olisi voinut vaan mennä, kunhan tietäisi mistä sen löytää. Mutta ei. Nostan toki hattua sille tyypille, joka on keksinyt tehdä näistä keinuista bisneksen, sillä se selkeästi toimii. 

Nähtävyydet eivät siis meitä Ubudissa vakuuttaneet, mutta kaunista siellä kyllä oli. Ubud on myös oiva kohde upeissa ja uniikeissa majapaikoissa asumiseen, riisipeltojen kupeessa joogaamiseen ja ihanissa kylpylähoidoissa käymiseen. Me majoituttiin Ubud Tropical -nimisessä luksustelttailu paikassa, jossa oli iso keittiö kaikkien asukkaiden jaettavaksi, kaksi uima-allasta ja ympärillä rehevää viidakkoa. Meidän huone oli tosiaan iso teltta, mutta ei mikään sellainen, joka nyt ensimmäisenä tulee mieleen, vaan ihan kuin bungalow, mutta paksusta kankaasta tehty. 

Ubud yoga housessa käytiin joogatunnilla, joka ei ollut ehkä elämäni paras tunti, mutta pisteet tuli studion lokaatiosta, sekä kylmistä kasvopyyhkeistä, jotka saimme tunnin jälkeen. Pienillä yksityiskohdilla on iso merkitys. Karsa Spasta varasin yhdelle päivälle kolmen tunnin session, johon kuului kokovartalohieronta, kuorinta sekä kukkakylpy. Kylvyssä sai siemailla myös taivaallisen hyvää sitruunaruoho-inkivääriteetä, joka oli oikeasti niin hyvää, että harmitti, kun kuulin, ettei sitä ole myytävänä. Heittämällä paras juomani teekuppi.

P5030464.jpg

P5050176.jpg

ubudtropical.jpg

P5050115.jpg

P5040090.jpg

P5050206.jpg

ubud.jpg

P5050127.jpg

 

ULUWATU

 

Uluwatussa vietimme vain yhden yön, joten kovin syväluotaavaa analyysia en voi paikasta antaa, mutta sen voin kuitenkin sanoa, että meidän vuorokausi siellä oli kaikin puolin miellyttävä. Majoituimme Bingin beachin läheisyydessä, joka oli mielestäni todella hyvä spotti, ja siitä pääsi myös nopeasti itse Uluwatuun. Bingin beach ei ollut se paras ranta uimiseen tai rannalla loikoiluun noin muutenkaan, mutta unelmaspotit löytyivät sen läheisyydestä, kunhan jaksoi nähdä vähän vaivaa. Jatkoimme tosiaan rannalla ollessamme kävelyä kohti rantaviivan päädyssä seisovia kalliolohkareita, joiden välistä piti pujotella ja välillä kahlata vähän vedessäkin, jotta päätyi kuvankauniille pikkurannalle, jossa oli tasan yksi ihminen meidän lisäksi. Jatkettiin tutkimusmatkaamme vieläkin pidemmälle ja pian löytyi toinenkin ”salaranta”. Viimeiseksi, jo melko pitkän puikkelehtimisen jälkeen, päädyttiin erään resortin juurelle, joka oli sijoiteltu kyllä vimpan päälle täydelliseen paikkaan. Voi jos olisi siinä majoittunut. Seikkailumme oli erittäin vakuuttava ja kameraan tuli tallennettua aika monta kuvaa, sillä joka puolella oli niin kaunista.

Bingin beachiin ja sen läheisyyteen tutustumisen jälkeen ajeltiin skootterilla Uluwatuun. Söimme lounasta tunnetussa Single Fin -ravintolassa, jonka jälkeen piipahdimme Uluwatun rannalle, joka oli isojen kallioiden juuressa. Rannalle päästäkseen piti mennä kallioiden väliin muodostuneen ”tunnelin” läpi ja kahlata myös pieni pätkä. Surffareita oli todella paljon liikenteessä.

Viimeisenä menimme kuuluisalle Uluwatun temppelille. Itse temppeli ei ollut kummoinen, mutta maisemat olivat aivan upeat. Bongattiin merikilpikonnia ja katsottiin kun aurinko alkoi pikkuhiljaa laskea. Ajantajukin hävisi niissä puitteissa, sillä kun palasimme vihdoin hotellille, tajusimme, että kello oli paljon enemmän kuin olimme luulleet. Pieni paniikki iski, sillä lentokentälle olisi pitänyt lähteä jo. Kun taksikuski saapui ja kysyi milloin lentomme lähtee, oli hänenkin kasvoillaan pieni ahdistuksen häivähdys havaittavissa. Etelä-Balin liikenne oli aivan älytön ja meidän 10 kilometrin matkaan meni puolitoista tuntia aikaa?! Ehdittiin onneksi lennolle, mutta ei varmaan olisi ehditty, jos kuskimme ei olisi tuntenut reittejä ja poikennut yhdessä välissä aivan tukossa olevalta päätieltä pikkuteille.

P5100427-2.jpg

P5100450.jpg

P5100366-2.jpg

P5100490.jpg

P5100536.jpg

Etelä-Balista jäi melko täyteen ahdettu, mutta kuitenkin mukava fiilis. Ei paikkaa ihan turhaan hehkuteta, mutta jos jonkun neuvon antaisin, niin se olisi se, ettei kannata uskoa instagram-kuvista saatuihin mielikuviin :—-D ja myös se, että mestoille kannattaa suunnata low seasonin aikaan. Turisteja siellä on aina ja itse en voi edes kuvitella miten ahdasta siellä on sitten high seasonilla, koska jo nyt porukkaa oli omaan makuun aivan tarpeeksi.

 

BLOGLOVIN, FACEBOOK, INSTAGRAM

Kommentit (1)
  1. Vau mitä kuvia! Millä ne on otettu ja miten muokkaat?

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *