HAPSUTAKISSA

Oon elänyt viimeisen vuoden parin matkalaukullisen varassa, joten nyt kun palasin vihdoin takaisin ”normaaleihin olosuhteisiin”, oli aika siistiä päästä koluamaan omia vaatevarastoja. Ihan kun olisi käynyt oikein kunnolla shoppailemassa, kun pääsi käsiksi vaatteisiin, mitä ei ollut päässyt käyttämään aikoihin. Alla näkyvien kuvien takki ja hame oli juuri niitä juttuja, joita oli tullut jo vähän ikävä. 

Kuvattiin uuden luottokuvaajani Jennin kanssa viime viikolla, ja valittiinkin sitten sopivasti sään puolesta se viikon kamalin päivä, mutta saatiin kuin saatiinkin kuvat otettua, kiitos Sokoksen parkkihallin. 😀 Jennin kanssa oltiin tiedetty toisemme yhteisen ystävän kautta jo pitkään, muttei jostain syystä oltu koskaan vietetty keskenämme aikaa. Nyt vihdoin saatiin tehtyä asialle jotain ja hyvä, että saatiinkin, sillä yhteinen sävel löytyi heti. 

P6090279.JPG

P6090271.JPG

P6090293.JPG

P6090322.JPG

P6090243.JPG

P6090250 kopio.JPG

P6090239.JPG

P6090319.JPG

Hattu – H&M / Takki – 2nd hand / Hame – 2nd hand / Kengät – Dr.Martens

Kuvat: Jenni / New Life

 

Tänään olen yrittänyt parhaani mukaan selviytyä viikonlopun mökkireissusta, jonka seurauksena on kroppa vähän mustelmilla ja ääni käheänä. Paljon olisi juttuja hoidettavana, mutta taidan silti omistaa tämän päivän vaan lepäämiselle ja Game of Thronesille. 

 

BLOGLOVIN, FACEBOOK

Muoti Päivän tyyli

DEAR DIARY

Kirjoitin päiväkirjaa hyvin pitkälti heti siitä lähtien kun opin kirjoittamaan, aina yläasteajoille asti. Satunnaisesti kirjoittelin myös muutama vuosi myöhemmin, kun muutin ensimmäistä kertaa Helsinkiin. Silloin se kuitenkin jäi, enkä sen jälkeen palannut kirjoittamaan enää käsin. Tärkeiden juttujen läpikäymiseen käytin tämänkin jälkeen kyllä tekstiä, mutta käsin kirjoitus vaihtui tässä kohtaa koneella näpyttelyyn, sillä se oli helpompaa. Olen siis aina tykännyt kirjoittaa ja se on ollut mulle tosi tärkeä osa itseni ilmaisussa ja esimerkiksi vaikeiden asioiden käsittelyssä. Tajusin kuitenkin, että vaikka koneella kirjoittaminen oli helppoa, oli se myös jotenkin todella tympeää. Se ei vaan tuntunut samalta. 

Sitten, alkuvuodesta eräällä Oulun visiitilläni törmäsin kirpputorilla kuvissa näkyvään mielettömän suloiseen, itsetehtyyn kirjaseen, josta mulla tuli jotenkin todella vahvasti Taru Sormusten Herrasta-vibat, ja mun oli pakko viedä se sieltä kassan kautta kotiin. Päätin, että siitä tulee mun reissupäiväkirja. Kirjoitan siis vähintäänkin aina silloin, kun olen jossakin uudessa paikassa. Edes pari riviä siitä missä olen ja mitä on tullut koettua. Sitä on nimittäin aika siistiä lukea sitten joskus jälkikäteen. Toivottavasti ainakin. Ja se tuntuu hyvältä ajatukselta. On ihana kirjoittaa paksuille, oikein kunnon paperisille sivuille, joiden seasta pilkottaa kukanlehtien palasia. 

P5080057.JPG

P5080060.JPG

Nyt mä lähden mökkeilemään! Luvassa grilliruokaa, kuplivaa, kavereita, uusia tuttavuuksia, saunomista ja pihapelejä. Kyllä kelpaa.

 

BLOGLOVIN, FACEBOOK

Suhteet Oma elämä