Mitä mieltä olisitte, jos kirjaisin kuukauden ajan ylös resepteihini tarkata ravintoainearvot ja energiamäärät?

Olen alustavasti suunnitellut, että järjestäisin täällä blogin puolella aina silloin tällöin erilaisia teemakuukausia. Koska Lilyssä on viime aikoina pyörinyt paljon keskustelua ruokatottumuksista ja erilaisista dieeteistä, voisin vähän myös valottaa omaa ajatteluani tästä tärkeästä asiasta. Vaikka olenkin aika tarkasti tietoinen omista syömisistäni, en missään tapauksessa noudata mitään erityisruokavaliota. En myöskään tule tekemään blogistani mitään terveys- ja hyvinvointiblogia, vaan se tulee edelleen pysyy palstana, jossa fiilistellään erilaisia reseptejä, ravintoloita ja annoksia rakkaudesta ruokaan – niin rypsiöljyyn, ruisleipään ja kasviksiin kuin voihin, kermaan ja pekoniin.

Vaikka toisinaan herkuttelenkin aika paljon, yritän pitää arkiruokailuni hyvin hallinnassani. Saatan syödä hyvin vain yhden isomman lämpimän aterian päivässä ja muina aikoina pelkästään jotain kevyempää, kuten hedelmiä tai niistä tehtyjä mehuja. Jos lounaani on kuitenkin vain kevyempää salaattia, syön illalla vielä toisen kerran isommin. Olen huomannut, että itselleni ei sovi useiden pienimpien aterioiden taktiikka. Sen kerran, kun saan istuuduttua pöydän ääreen haluan haluan syödä vatsani kukkuralle ja myös tuntea sen. Tämän olen kuitenkin joutunut oppimaan kantapään kautta enkä missään tapauksessa usko sen sopivan kaikille tai olevan se ravitsemuksellisesti oikeaoppisin tapa toimia.

Suosittelen tässä asiassa jokaista kuuntelemaan itseään ja oppimaan ymmärtämään sen, miten juuri oma kehonsa toimii parhaiten.

Ruokavaliollisesti en noudata mitään erityistä dieettiä – minulla ei ole mitään terveydellistä syytä sellaiseen. Pyrin syömään mahdollisimman pitkälti kansallisten ravitsemussuositustemme mukaisesti. Olen kerran testannut olla pidemmän ajanjakson vähähiilihydraattisella, melkein hiidihydraatittomalla, dietillä ja kuten EllaEkin jo pari viikkoa sitten totesi, en koskaan ole voinut yhtä huonosti.

Monet erilaiset muotidieetit kovaäänisine noudattajineen tuovat esille jopa uskonnollisia piirteitä. Tuore tutkimuskin on tuonut esille, että ihmiset ovat taipuvaisempia epärationaaliseen ajatteluun ja valmiimpia nielemään välillä jopa aika hurjia lupauksia kritiikittä, jos kyseessä on terveyteen tai ruokavalioon liittyvä asia. Tämä ei ole mikään uusi muutos ihmisten asenteissa eikä jokainen dieettaaja ole automaattisesti huijauksen uhri. Joissain tapauksissa kuitenkin uskonnollinen ja täysin ehdoton suhtautuminen ruokavalioon voi altistaa terveydelle haitallisille ylilyönneille, kuten liian yksipuoliselle ruoalle.

Painonhallintaan on olemassa moni hyviä keinoja. Henkilökohtaisesti en ole joutunut kamppailemaan asian kanssa, kunhan olen vain aika ajoin muistuttanut itselleni, ettei sillä ole mitään väliä, mitä syön joulun ja uudenvuoden tai perjantain ja lauantain välillä, kunhan arkisin syön järkevästi ja vältän ylenpalttista herkuttelua. Nälkäkin on ihan hyvä ja terve tunne – paitsi ehkä ostoslistattomalla ruokakaupassa.

Ilmaiseksi käytössä oleva Kiloklubi on myös oiva väline omien ruokailutottumusten arviointiin ja hallintaan. Ammatillisen elämäni parhaimmat ja pysyvimmät laihdutustulokset olen nähnyt tapahtuvan juuri Kiloklubin avulla.

Olisin vielä kovin kiinnostunut kuulemaan teidän kannanottonne asiaan.
 

• Toisiko suunnittelemani ruoan ravintoarvot esiin tyyppinen teemakuukausi teille jotain lisäarvoa? 
• Kuinka tarkkaan olette itse pohtineet omaa suhdettanne ravitsemukseen?
   

Arvon kaikkien vastanneiden kesken Electroluxilta saamani pienen ja kätevän sporttiblenderin. Vastausaikaa on koko seuraavan viikon ajan. Suoritan arvonnan maanantaina 25.5. kello 18.00.

P.s. Jos et ole jo nähnyt, suosittelen katsomaan tämän vanhan, mutta aina yhtä ajankohtaisen kannanoton erääseen ruokavaliotrendiin: