Näinä päivinä 10 vuotta sitten olin vielä nuori naisen alku, tietämätön maailman menoista sekä tulevaisuuden nousuista ja laskuista. Olin täynnä elämän intoa ja halusin olla yrittäjä. Ja onneksi halusin. Tänä päivänäkin olen edelleen niin onnellinen siitä mihin ryhdyin. Rakastamaani työhön!

Peruskoulusta suoraan pääsin opiskelemaan hiusalalle. Olin lapsesta saakka nähnyt äitini tekevän yrittäjän työtä kampaajana. Jotenkin aina ala oli viehättänyt myös minua. Nuorena haaveita oli myös muihin ammatteihin, mutta kun päätöksen aika tuli, olin varma että seuraan äitini jalanjälkiä. Olimmekin päättäneet, jos en pääsisi kouluun, aloittaisin oppisopimus opiskelijana äitini yrityksessä. Pääsin kuitenkin kouluun ja niin alkoi kolmen vuoden opiskelu kohti unelma-ammattiani. Opiskelun ohessa tein jatkuvasti töitä äitini liikkeessä ja juuri se oli se mikä minut opetti, konkreettinen työ.

Valmistuttuani hiusalalta olin 19 vuotias. Olimme mieheni kanssa ostaneet jo oman asunnon, olin saanut tehdä paljon töitä ja kerännyt itselleni kivan asiakaskunnan. Vuoden tein töitä äitini työntekijänä ja kun työtilanne alkoi näyttää hyvältä, halusin heti ryhtyä sopimusyrittäjäksi. Yrittäjäksi ryhtyminen oli minulle helppoa ja riskitöntä, sillä sain aloittaa äitini yrityksessä. Kävin koulutuksen myös rakennekynsiin sekä ripsienpidennyksiin.

Tein töitä välillä lähes vuorokauden ympäri. Rakastin työtäni, asiakkaitani. Rakastan edelleen. Tietysti kymmenen vuoden aikana on ollut myös niitä huonoja päiviä, huonoja hetkiä ja hampaiden kiristelyä. Silti kun olen päässyt työpäivään kiinni, on murheetkin kaikonneet. Ihmiset ovat se mikä on tehnyt työstäni niin rakkaan. Saan aikaan ihania keskusteluita, asiakkaista on tullut minulle tärkeitä. Monen kanssa olen saanut tehdä yhteistyötä opiskeluajoista alkaen. Ihmisten lisäksi parhaita puolia työssäni ovat luovuuden käyttö, erilaiset työpäivät sekä alan muuntautumiskyky. On ihanaa oppia koko ajan uutta ja mennä eteenpäin.

Kymmenen vuoden aikana olen elänyt myös ihania hetkiä. Olen mm. saanut kaksi lasta ja niistä ollut äitiyslomalla. Olemme asiakkaideni kanssa eläneet monia vaiheita ja vaihtaneet ajatuksia. Olen saanut hurjan paljon vertaistukea ja se jos jokin on työssäni mahtavaa, kanssakäyminen ihmisten kanssa. Välillä ollaan itketty ja välillä naurettu. Onneksi enemmän kuitenkin naurettu.

Jos vertaan itseäni siihen, mitä olin kymmenen vuotta sitten, olen kasvanut hurjasti. Minusta on tullut aikuinen, joka osaa ottaa vastuuta ja tehdä suuriakin päätöksiä. Elämä ja maailma on muuttunut. Urani aikana olen nähnyt monenlaista, tietysti ehkä suurimpana käännekohtana korona-aika. Korona-ajan alussa minusta tuntui kuin koko elämäni olisi pysähtynyt. Se pelko ja epätietoisuus tulevasta, työtäni kohtaan. Myös epäonnistumisen tunteet valtasivat mieleni. Onneksi työtilanne alkaa taas paranemaan ja elämä helpottaa.

Tulevaisuuden haaveissa olisi perustaa ihan oma liike, jatkaa äitini yritystyötä. Odotan innolla mitä tulevaisuus tuo tullessaan.

Tänään kippisteltiin työpäivän jälkeen kuohuvaa, tulevaisuudessa juhlistetaan sitten isommin.

Kiitollinen työstäni, asiakkaistani ja ennen kaikkea siitä, että olen saanut olla yrittäjänä äitini yrityksessä. Kiitos <3

Suvi