24.
Nyt mennään siis jo 24.viikolla. Maha kasvaa, vaikkei se vielä mikään ihan jättimäinen ole, ja niin taitaa kasvaa pienikin kun liikkeitä tuntuu jo enemmän ja lähes joka puolella vatsaa. Jumppailuja tuntuu myös jonkin verran pitkin päivää eikä enää ainoastaan iltaisin. Niitä on kyllä niin mukava tunnustella! Mieskin on saanut jo pientä tuntumaa, vaikka pieni yleensä karkaa juuri silloin kun pyydän häntä laittamaan käden vatsalleni. Kenkien laitto alkaa olemaan vähän epämieluista, joinakin päivinä tuntuu närästävän aika lailla ja olen aika väsynyt. Tuntuu että aamuöisin tulee heräiltyä aika useasti. Portaiden nousu pistää hengästyttämään oikein kunnolla, varsinkin jos on vähänkään kannettavaa. Tämmöistä pikku vaivaa on siis vähän riesana vaikka vointi on pääasiassa kyllä oikein hyvä.
Viime viikolla käytiin neuvolassa. Vuorossa oli ”Kela-käynti” mutta se tarkoitti lähinnä sitä että sain äitiysavustusta ja -rahaa varten täytettävät paperit sekä ohjevihkosen mukaani. Neuvolantäti kävi asiaa jonkin verran läpi mutta pääasiassa ohjeisti katsomaan tietoa netistä ja vihkosesta. Hoitaja oli muuten jälleen eri kuin viime kerralla, eli nyt olen ollut jo neljän eri neuvolantädin hoivissa. Ennen Kela-asioista juttelua kuunneltiin taas sydänääniä. Pikkukaveri oli vikkelällä tuulella ja karkasi alta varmaan viidesti, mutta syke oli normaali, vaikkakin vähän korkea juurikin touhuilemisensa ansiosta. Mitattiin ensimmäistä kertaa sf-mitta eli häpyliitoksen ja kohdunpohjan etäisyys joka vastasi viikkoja. Verenpaine oli hyvä mutta aika alhainen kuten yleensäkin mutta paino oli pompsahtanut hurjiin lukemiin. 71 kilollani menen nyt käyrien yläpuolella, lähtöpaino ennen raskautta oli jotakuinkin 62. Olen kyllä liikkunut enemmän kuin aiemmin mutta samalla tiedostan että olen syönyt enemmän ja valitettavasti epäterveellisemmin. Hoitaja kehotti jättämään sokeriherkut kokonaan pois, jos sellaisia sattuu syömään. Itselläni on tainnut lipsahtaa siihen suuntaan että raskauden aikana olen lisännyt sokerin syöntiä ja rasvainen tai suolainen ruoka houkuttelee jatkuvasti. Vuoden vaihteen jälkeen menenkin sitten sokerirasitustestiin mutta toivotaan että holtittomasta käytöksestäni huolimatta saan puhtaat tulokset. Liika painohan voi tosiaan johtaa raskausajan diabetekseen jota kukaan ei tietenkään toivo saavansa. Tarkoituksena olisi nyt sitten ryhdistäytyä ja ottaa terveellisempi suunta jälleen tavaksi. Hoitaja lohdutteli että vaikka minä olenkin painoa kerryttänyt niin vauva sentään tuntuu olevan ihan normaaleissa lukemissa niinkuin tuo sf-mitta kertoikin. Huh! Hyvillä mielin täällä siis kuitenkin mennään. 🙂
Tunnelmallista joulua kaikille, nautiskelkaa läheisistä ja rauhaisasta oleilusta. <3
