Tekniikan vahinkolapsi

Vahingon kautta voittoon, nimittäin olin jo yhdessä yössä näköjään unohtanut kuinka tänne luodaan postaus..

Pienen otsasuonen sykkeen ja muutaman kirosanan jälkeen löysin tämän osion. 

Tänään on jo kello 12.16 mennessä kerennyt muutamat asiat vituttamaan. Näin nimittäin aivan hirveetä kurapaska unta ja vitutus siis oikeastaan alkoi heti herätessä kun joka paikkaa kolotti ja sen lisäks heti muistu mieleen toi unikin.

Unessa olin jossain jormantuutissa etsimässä kapakkaa, oli vapaapäivä ja kaljaa teki mieli. Mutta aina kun löysin baarin siitä helvetin pienestä metsäkylästä nii paikalliset ei päästänyt mua sisälle. Ne teki sellaisen ihmiskilven baarin ovien eteen ettei mulla ollut mitään mahiksia päästä sisälle. Heräsin kesken kaiken juuri kun olin ottamassa vauhtia juostakseni voimalla ihmisiä kohti, baarinkiilto silmissäni.

Heräsin herätyskellon pimputukseen. Mikä siinäkin on että vaikka kuinka usein vaihdat sitä ääntä nii se kyllä alkaa hyvin nopeasti vituttamaan.

Vitutti myös etten ollut ladannut illalla kahvinkeitintä valmiiksi, vaan jouduin alkaa keittämään kahvia heti kun nousin, oli karmea kusihätäkin mutta asiat tärkeysjärjestykseen; aamukahvi on tärkeämpää saada tulille kuin virtsarakon mahdollinen räjähtäminen.

Näiden jälkeen aamutoimet sujui kuin ei rasvattu mutta ihan ookoosti nitisemällä eteenpäin.

Tässä vaiheessa päivää on kyllä nälästä vitutuksen vallassa kun lounas jäi välistä. Niin sanottu ”nälkäkiukku”, on siinäki helvetti sana. 

 

Suhteet Oma elämä Ajattelin tänään

Rakas vitutuskirja

Tämä on ensimmäinen rakkaan vitutuskirjani postaus.

Postaus on toteutettu yhteistyössä yli ajattelevan pääkopan ja huonon huumorintajun kanssa.

Tänään on outo päivä aloittaa hieman angstaavan blogin pitäminen, tänään kun ei ole vituttanut hirveän moni asia, hieman ollut ärsytystä pinnassa mutta muuten kaikki ollut jeesjees.

Mutta aiheeseen.. Ärsytystä on siis ollut pieninä haituvina ilmassa, 

Esim:

-aamulenkki koiran kanssa. Mikä vittu tolla eläimellä on kun pitää vetää niin paljon että sattuu jo käden lisäksi katsella? Komennosta lopettaa ja kattoo vittumaisesti silmiin. No vittu anteeksi etten halua teidän ylhäisyyden katkaisevan kaulaansa tai tukehtuvansa muuten vain.

– lapsen haettuani päiväkodista puhkuin tarmoa kohdata uhmaten ruuhkabussi ja matkata kauppaan. Lapsi saa ennennäkemättömät kilarit bussipysäkillä koska emme mene leikkipuistoon. En osaa oikein reagoida tähän ja aikani ihmeteltyä lähdimme kävellen kotiin jolloin lapsi huutaa koko matkan haluavansa ruokakauppaan. Vastaantulijat varmaan ajattelivat että raukkaparka kiljuu haluavansa ruokakauppaan koska on nälkäinen.

– kun kotiin päästyämme syömme ja lähdemme uudelle kauppareissulle, unohdan ostaa kaupasta oivariinia ja paskapaperia. Paskapaperi kiukuttaa enempi. 

Aika hyvä päivä siis, vain pieniä harmituksia. Vois vituttaa enempikin, aurinko siis paistaa risukasaankin.

Lopuksi voin kertoa itsestäni hieman. Olen laiska, saan siivousspurtteja mutta liian harvoin, joten aina on vähä eväät levällään. Minulla on yksi lapsi, puoliso ja pari elukkaa. Rakastan heitä kaikkia vaikka he ovatkin varmasti usein postauksien aiheena hieman eri sävyssä. En oikeasti vihaa juuri mitään mutta on paljon asioita mistä en pidä. Tervetuloa siis lukemaan oikein aurinkoista ja hyvän tuulisuuden multihuipentuma blogia!

 

Suhteet Oma elämä Vanhemmuus Ajattelin tänään