Taas täällä
Olen palannut Lilyyn.
Syö, treenaa, rakasta – blogini päätyi muutama vuosi sitten tauolle/telakalle/roskakoriin. Taistelin silloin saman asian kanssa, jonka kanssa varmasti jokainen bloggaaja jossain vaiheessa. Eli kuinka paljon haluan jakaa elämääni kaikelle kansalle. Toisaalta se juuri on bloggaamisen idea, jakaa elämäänsä ja ajatuksiaan – juuri se tekee blogista mielenkiintoisen. Etenkin, kun aiheena on omakohtainen elämä liikunnan ja ravinnon saralla. Olisi varmasti eriasia blogata esimerkiksi tekniikan uusista tuulista, muotimaailman tuoreista trendeistä tai talousuutisten maailmasta. Siinä ei omaa henkilökohtaista elämäänsä juuri ole tarvetta avata. Mutta lifestyle-blogissa aina jotenkin tasapainoilee yksityisyyden ja jakamisen välillä – mitä haluan muidenkin tietävän elämästäni. Olen melko yksityinen ihminen, Facebook-profiilini on hyvin suljettu eikä Instagramianikaan pääse selailemaan muut, kuin tutut ihmiset. Sinänsä on siis suorastaan ristiriitaista, että olen kaivannut blogiani.
Pohdin myös vaihtoehtoa blogata täysin anonyymisti, kuvia itsestäni paljastamatta tai muuten yksityisyyttäni vahvasti suojellen. Mutta itse lukijana ajattelen, ettei se ole mielenkiintoista. Mielenkiintoinen blogi omien kokemuksieni mukaan henkilöityy persoonaan ja persoonan mielikuvan luonnissa on valokuvilla iso merkitys. Sanon siis ei täydelle anonyymiydelle.
Lopetin blogin melko lyhyen mietinnän jälkeen – hyvin tyypillistä minulle, olen nopea tekemään päätöksiä. Olisin halunnut piilottaa blogitekstini, jotta voisin joskus aiheeseen palata. Näin tekstit olisivat olleet tallessa, mutta eivät kaikkien luettavissa. En halunnut myöskään jättää blogia luettavaksi ja ”auki” niin, ettei jatkosta olisi ollut tietoa. Lily.fi ei kuitenkaan tuota mahdollisuutta silloin sallinut, enkä tiedä vieläkään onko se mahdollista. Viime kerralla päädyin siis ratkaisuun poistaa koko blogi. Jälkikäteen olen asiaa harmitellut, olisi ollut kiva lukea omia ajatuksiaan tauon jälkeen.
Yksi syy blogin uudelleen aloittamiseen on se, että se lisää motivaatiota liikunnan saralla. Sitä hakeutuu uusien juttujen pariin ja tekee enemmän, kun tietää, että siitä saa taas postaukseen aihetta. Blogin sosiaalisuus myös on koukuttavaa, on palkitsevaa lukea lukijoiden kommentteja ja vaihtaa ajatuksia. En voi kieltää, ettenkö olisi kaivannut kirjoittamistakin.
Minä olen siis taas täällä, oletko sinäkin taas siellä?
