Kuha on verkossa

Sain alustavan suunnitelman pohjapiirroksesta valmiiksi. Siinä moni aikaisempi idea muuttui toiseksi ja vanhat virikkeet yhdistyivät uudeksi kokonaisuudeksi. Huomasin hankkineeni mm. auton, todennäköisesti muuttaneeni puolison kanssa yhteen, lisänneeni pari sisäänkäyntiä sekä suunnitelleeni aikaisempaa suuremman kylpyhuoneen poreammeineen ja saunaosastoineen. Mitat ovat vielä hakusessa, mutta ratkaisujen myötä talosta tuli aikaisempia suunnitelmia suurempi.

Mielikuvituksen vapauttaminen suunnitelmaa laatiessa, tai pikemminkin sen saattaminen liikkuvammaksi, tuntui tällä kertaa  hyvältä. Ei tarvinnut laskea jokaista neliötä ja  miettiä  niiden tarkoitusta tai turhuutta. Saattoi ajatella laajemmin.

Pidän mielikuvitusta ehkä tärkeimpänä meemeihin liittyvänä ilmiönä. Alkuperäisteorian (Dawkins 1976; 1993) valossa meemien kopioituminen tapahtuisi juuri mielikuvituksessa, ja josta niitä voi ammentaa pohdittavaksi. Niiden toteutukseen liittyvät sitten omat kysymyksensä vastuineen, rahoituksen hankkimisineen ja muine erityiskysymyksineen. Miten talo esimerkiksi kytketään verkkoon? Sieltä löytyvät muutama vuosi sitten suosituksi nousseet kuha-meemitkin.

Erillisen keittiön ja suurehkon tuulikaapin ohella talon keskelle muodostui toinen eteinen tai miksi tilaa nyt sanoisikaan, aula, jonka kautta pääsee useimpiin huoneisiin. Virikkeen tähän tarjosi Suomalaisia asuntoryhmiä -kirjassa (1997, 74-75) esitetty pohjaratkaisu.  Nyt sisäänkäyntejä on ainakin kolme. Erotin kuraeteisen autokatoksen yhteyteen, vaatehuollon saunaosaston yhteyteen. Poreammeelle en vielä löytänyt lopullista paikkaa, sillä sopivaa mallia ja laitteen suuntausta on vielä pohdittava. Niitä vaikuttaisi olevan lukuisia erilaisia. Tasoon upotettava malli, johon sijoitettaisiin mm. porras, voisi olla käytännöllisin.

Olin alun perin hahmotellut olohuoneeseen kapeat  portaat, joiden kautta on  kulku parvelle. Jätin ne vielä toistaiseksi pois piirroksesta. Parvelle voisi sijoittaa työ- ja säilytystilaa. Portaisiin voisi soveltaa meriaihetta gangwayneen – ehkä laajemmin kyseinen idea sopisi koko taloon ja tontille. Tulisija sijoitettaisiin olohuoneeseen, kunhan portaiden tarve selkiytyy.

Kun pohjaratkaisun muoto näyttäisi tällä hetkellä suosivan kaksoispulpettikattoratkaisua, talon hahmon voisi ajatella muistuttuvan rantaan saapuvaa matalaa aaltoa. Tästä taas voisi saada idean pihalle, aaltojen huuhtoman kivikkopuutarhan.

Juhannusaatosta vaikuttaisi tulevan lämmin. Veden äärellä on mukava kuunnella laineiden liplatusta ja rauhoittua. Ehkä tilat jäsentyvät vielä johonkin parempaan järjestykseen.

T. Jari

Lähteet:

Dawkins R. The Selfish Gene. Oxford University Press, Oxford 1976.

Dawkins R. Geenin itsekkyys. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 1993.

Suomalaisia asuntoryhmiä. Valtion lainoittamaa  asuntotuotantoa vuosilta 1984-1995. Edita, Helsinki 1997.

Kulttuuri Sisustus

Siivekkäät talot

Hahmotellessani pohjapiirrosta mieleeni tuli talon laajennettavuus. Idea ei liene tavanomainen, sillä harvempi haluaa ryhtyä uutta taloaan heti laajentamaan. Selailin joitakin sivustoja ja lopputöitä aiheeseen liittyen. Usein talon laajennushankkeet saavat tuulta siipien alle perheen kasvaessa, elämäntilanteen muuttuessa tai taloudellisen tilanteen kohentuessa.

Monet rintamamiestalot alkoivat saada 1970-luvulta lähtien kylkeensä ns. elintasosiipiä, joihin rakennettiin sauna- ja peseytymistilat sekä WC. Ajan hengen mukaisesti lisäsiivet olivat joko loivia harjakattoja tai selkeästi tasakattoja.

Vuosien varrella minua on kiinnostanut kysymys, mistä elintasosiipi käsitteenä on voinut saada virikkeensä? Elintasosiiven perusmerkitys ei välttämättä ole myönteinen, vaan jollain tapaa halveksiva tms. Liittyykö se taloudelliseen eriarvoisuuteen tai johonkin muuhun hankalaksi koettuun seikkaan, sitä koetan seuraavassa pohtia hieman tarkemmin.

Minua on kiinnostanut pidempään symmetria ja keskiarvoisuus. Sellainen ajatus tuli ensimmäisenä mieleeni, kuinka yhden siiven rakentaminen voi muuttaa talon visuaalista hahmoa toispuoleiseksi. Kun aikaisemmin suurin osa, ehkä kaikki rintamamiestalot ovat hahmoltaan olleet suht yhdenmukaisia, poikkeamat ryhtyvät määrittämään perushahmon ideaa toiseksi. Tällöin voi seurata vastustusta niiden puolelta, jotka haluavat pitää hahmon samanlaisena.

Lisäsiiven rakentamiseen johtavia syitä on todennäköisesti useita. Ehkä merkittävin syy on se, että halutaan jatkaa elämää tutussa paikassa, eikä uutta kotia haluta ryhtyä etsimään. Eletyn elämän myötä laajennusosassa on todennäköisesti onnistuttu huomioimaan myös luontevimmat ja parhaimmat ratkaisut. Lisäosan tarjoamia mahdollisuuksia on ehditty sulatella tarpeeksi pitkään. Kääntöpuolena voi olla se, ettei viimeisimpiä virikkeitä välttämättä voida toteuttaa vanhemmissa taloissa helposti.

T. Jari

 

Kulttuuri Sisustus