Rakentamisjärjestystä käsittelevä postaus vei tutkimaan omaa kirjakaappia. Minulla on parikymmentä rakentamista eri näkökulmista käsittelevää teosta, joista Asko Ahtiaisen & Pekka Leppäsen vuonna 1999 ilmestynyt Ekologinen puutalo on yksi. Olen lukenut kirjaa vuosien varrella useaan otteeseen – tosin viimeisestä lukukerrasta on voinut kulua jo viitisen vuotta.

Maailma on muuttunut vajaassa 20 vuodessa, mutta kirjan aihepiiri, ekologinen rakentaminen, on tänä päivänä uuden ilmastolain myötä jopa ajankohtaisempi kuin kirjan ilmestyessä. Kirjassa esitellään kaksi taloa, Marjalan ekotalo sekä Rannanpeltotalo, joiden rakentamisen vaiheita ja asumiskokemuksia kirjan sivuilla kuvataan.

Kirjan Lukijalle-osiossa kuvataan ns. perustalo, jolla tarkoitetaan arkkitehtuuriltaan ja tekniikaltaan yksinkertaista, pitkäikäistä pientaloa, joka tarjoaa hyviä ja muunneltavia sisätiloja useamman peräkkäisen sukupolven käyttöön, jossa on hyvä sisäilmasto ja joka on helposti korjattava ja vähän ylläpitoa vaativa. Ja tietenkin talo kuormittaa ympäristöä mahdollisimman vähän  koko elinkaarensa aikana.

Edellä mainitut tekijät ovat mielestäni hyviä lähtökohtia rakentamiselle tänä päivänäkin. Tuli mieleeni taannoin päättynyt Sadan vuoden talo -ohjelmasarja, jossa siinäkin tavoiteltiin pitkäikäistä (puu)taloa. Sadan vuoden talossa arkkitehtuuri ja tekniikka vaikuttivat kuitenkin em. taloja monimutkaisemmalta, joka johti pohtimaan kysymystä: onko ekologia teknologisoitunut viimeisen 20 vuoden aikana? Sadan vuoden talo oli huoneistoalaltaan myös selvästi suurempi kuin Marjalan ja Rannanpeltotalo (Sadan vuoden talo on esitelty Puu-lehden numerossa 2/17 sivuilla 28-33).

Ekologinen puutalo-kirjassa esitettiin Rannanpeltotalon kohdalla sen rakentamisjärjestys tietyllä tarkkuudella. Omaa ajatuksenjuoksua selventämään tarkempi järjestys olisi palvellut paremmin, mutta ehkäpä sellainen vielä tulee vastaan. Hyvää kirjassa olivat myös rakennuskustannusten erittely, suoritetut mittaukset*) sekä kokemuksia ja kehittämistarpeita käsittelevät luvut samoin kuin pohdinnat siitä, miksi on päädytty sellaisiin ratkaisuihin kuin on päädytty.

T. Jari

*aihetta käsittelevä artikkeli tästä linkistä.