Saunasta symbolisesti

Täytin vuosia ja juhlan kunniaksi vierailimme kylpylässä. Tarjolla oli niin suomalaista saunaa, höyrysaunaa kuin eräsaunaakin. Erilaisilla lauteilla istuessa heräsi ajatus pohtia hieman sitä, kuinka saunat ovat kokeneet muodonmuutoksen vuosikymmenien kuluessa.

Olen maalta lähtöisin ja siellä sauna oli erillinen rakennus reilun sadan metrin päässä talosta. Lapsuudenaikainen, erityinen sauna-mielikuva liittyy talveen. Pakkasilla, tähtitaivaan alla, hiukset ehtivät kotimatkalla jäätyä. Saunan rakentamisella vähän kauemmaksi talosta on ollut omat perusteensa. Toisaalta huomasin miettiväni sitäkin, jos saunan sattui lämmittämään liian kuumaksi, eipähän talo palanut jos tällainen vahinko pääsi käymään.

Saunalla tarkoitetaan useimmiten pientä rakennus tai huonetta, joka on rakennettu ja sisustettu kiukaan lämmössä hikoilemista, löylyn ottamista ja peseytymistä varten. Saunatyyppejä on erilaisia: 1) puulämmitteinen sauna, jonka sanotaan olevan perinteinen suomalainen sauna, 2) sähkölämmitteinen sauna, 3) savusauna, 4) höyrysauna – höyryhuone, 5) infrapunasauna. Kaikkia saunatyyppejä yhdistänee lopulta saunakokemus tai saunanautintoSaunomisessa yhteinen ja olennainen tekijä on nauttiminen ja olonsa paremmaksi tunteminen.

Vuosien varrella minua on kiinnostanut erillisen saunarakennuksen muodonmuutos osaksi asuinhuoneistoa. Kerrostalojen vaatehuoneisiin rakennetuista pienistä saunoista on siirrytty vähitellen omakotitalojen spa-osastoihin, joissa saunoja voi olla useampikin.

Se, että saunarakennus sijaitsee erillään talosta, vaikuttaa periaatteelliselta, jopa symboliselta ratkaisulta. Saunan sijaitseminen erillisessä rakennuksessa ja sen lämmittäminen puulla edellyttää omanlaisia rituaaleja. Rituaaleilla tarkoitan toistuvia toimia/toimenpiteitä, jotka edesauttavat saunanautinnon syntyä. Pienet, toinen toistaan seuraavat toimet virittävät ja valmistavat mieltä saunomista varten.

Nykyään osa saunoista käynnistyy virtakatkaisimesta. Rituaalit ovat yksinkertaistuneet, mutta samalla on voitu menettää jotakin. Kiire on voinut  hiipiä sähkölämmitteisiin saunoihin. Kaiken lisäksi sähkölämmitteisten saunojen sanotaan tuottavan positiivisia ioneja*. Myönteisestä merkityksestä huolimatta positiivisten ionien vaikutus saunanautinnossa voi muodostua negatiiviseksi. Ehkä ihmiset Suomessa stressaavat juuri tästä syystä ja kiire sen kuin kasvaa? Rentouttavaa saunanautintoa ei hevillä synny.

Talohankkeessani rakentaisin saunan pienen matkan päähän talosta. Juuri sen verran kauas, että hiukset ehtisivät kotimatkan aikana kipakalla pakkasella jäätyä. Toisaalta ilmastonmuutos on muuttanut suhdetta(ni) saunomiseen. Sähkökiuas on kodin suurin sähkölaite, ja sähkönkulutus aiheuttaa päästöjä. Kuriositeettina voisi mainita, ettei saunan energiankulutusta ole Suomen rakentamismääräyksissä rajoitettu mitenkään**. Myös puulämmitteisessä saunassa on omat päästönsä. Huomasin miettiväni, tarvitseeko talo saunaa lainkaan? Voisihan sitä käydä saunassa jossakin toisessa paikassa aina silloin tällöin, vaikkapa juuri kylpylässä tai jonkin saunaseuran pyhätössä.

T. Jari

*) Myönteinen saunakokemus on monen tekijän summa. Yksi syy epämielyttävään saunakokemukseen voi löytyä huonosta ilmanvaihdosta. Saunalogia-blogissa aiheesta enemmän.

**) Diplomityö nollaenergiasaunasta, tieto sivulta 11.

Kulttuuri Sisustus

Yötä työpaikalla, työtä kotona

Nykyisessä elämäntilanteessa työskentelen apurahatutkijana – vaikka akateeminen kotini sijaitsee tällä hetkellä Itä-Suomen yliopistossa, työskentelen kotonani Helsingissä.

Aikaisempaa kokemusta tämän kaltaisesta järjestelystä minulla on jonkin verran, mutta nyt tilanne poikkeaa varhaisista opiskeluvuosista siinä, että jaamme 2 h + k yhdessä lukiota käyvän poikani kanssa. Viime kuukausien aikana huoneiden välille on muodostunut omanlainen kierto. Pojan opiskellessa työskentelen hänen huoneessaan. Hän taas työstää kotiläksyjään iltapäivisin ja iltaisin keittiössä.

Miksi kierto huoneiden välillä järjestyi edellä kuvatulla tavalla, sitä olen vasta myöhemmin ryhtynyt miettimään. Alitajuisella tms. tasolla on tullut erotettua työ ja lepo toisistaan. On parempi työskennellä eri tilassa kuin missä nukkuu.

Selailin muutamia sivustoja. Eräässä haastattelussa muuan nuorimies sanoi tekevänsä mieluiten aamuvuoroa ja olevan tyytyväinen siitä, ettei työasioita tarvitse ottaa mukaan kotiin työpäivän jälkeen. Tämä lienee tavallinen käsitys: työ ja koti kuuluvat eri paikkoihin.

Entä jos ne kuuluvat yhteen? Työn ja levon kierto herätti pohtimaan sitä, kuinka öitä tulee vietettyä työpaikalla ja töitä tehtyä kotona. Idea on vähintääkin jännittävä, muttei kuitenkaan uusi; muutama vuosisata sitten käytäntö oli tavallinen. Yleisesti puhuttaneen etätyöstä (telework). Tähän tietotekniikan ja internetpalvelujen kehittyminen tarjoavat uusia mahdollisuuksia.

Sivusto on päivitetty vuosituhannen vaihteessa. Tuoreemmat tiedot mainitsevat Suomen olevan etätyösovellusten suhteen Euroopan kärkimaita. Näkyykö etätyön tekeminen omakotitalojen arkkitehtuurissa vielä, siihen minulla ei ole kunnollista mielipidettä esittää. Muutamia talokirjoja olen selaillut, ja ainakaan niissä etätyötilat eivät ole nousseet erityisesti esille. Ehkä niiden ajatellaan kuuluvan ylimääräisiin makuuhuoneisiin, kirjastoihin tms. tiloihin.

T. Jari

Kulttuuri Sisustus Mieli