Costa Blanca roadtrip

Hiihtolomalainen Suomesta saapui tiistaina aamuyöllä ja päivän toipumisen jälkeen lähdettiin reissuun. Teinin viime visiitti täällä meni vahvasti shoppailu painotuksella, joten nyt ehdittiin suunnitella vähän muutakin. Lähdetiin aamulla ajoissa ajamaan ensimmäiseen kohteeseen Busotin tippukiviluolille. Matka taittui reilu tunnissa ja loppuosuus oli melkoista nousua. Kauniit maisemat ja taas vähän erilaista seutua kuin Torreviejassa. Hyvissä ajoin oltiin, paikka aukesi puoli kymmeneltä. Ei saatu keskenään lähteä sinne, joten klo 11 lähdetiin pienen joukon kanssa tutustumaan tippukiviluoliin oppaan kanssa. Ennen luolaan menoa, meistä otettiin perhepotretti ovella. Verhon takaa aukesi näkymä luolaan. Edessä näkyvä ”alttari” oli todella korkea. Näköalatasanne oli noin puolessa välissä ja pudotus luolan pohjalle oli myös melkoinen. Lämpötila luolassa oli 17 astetta. Laskeuduttiin luolan pohjalle portaita pitkin ja lopulta noustiin takaisin. Siinä vaiheessa alkoi korkeanpaikankammoiselle tulla pieni hiki. Hyvin meni, ei liian peloittava minullekaan. Kuvaus oli kielletty. Perhepotretin sai ostaa mukaan 6 €:lla ja se sisältää dvd:n, jossa 300 kuvaa paikasta ja konsertin. Akuustiikka on kyllä viimeisen päälle, voisin kuvitella. Itse liput oli edulliset, aikuiselta 7 € ja lapsilta 3,5 €. Hieno elämys meille kaikille, 5-vuotias poika oli aivan haltioissaan paikasta. Teinikin meni aika sanattomaksi. Jos olet seudulla, ehdottomasti visiitin arvoinen paikka. En ollut  itse aiemmin käynyt tippukiviluolassa ja odotin, että mennään kypärät päässä jossain ahtaissa ja pimeissä tunneleissa. Onneksi olin väärässä. 

IMG_20180228_102249_resized_20180301_090705687.jpg

IMG_20180228_102718_resized_20180301_090647398.jpg

IMG_20180228_103250_resized_20180301_090620496.jpg

IMG_20180228_110144_resized_20180301_090557205.jpg

Busotista lähdettiin Benidormiin, sinne oli vajaan tunnin ajomatka. Kaunista kaunista rannikkoa ja Benidormin silhuetti erottui jo kauas. Korkeat rakennukset on ominaista tälle kaupungille. Korkein hotelli In Tiempo on 200 metriä korkea. Onneksi ei oltu sinne menossa. Varasin yhdeksi yöksi meille hotellin, joka oli sijainniltaan hyvä. Ranta ja palvelut lähellä. Benidorm! Miten sitä voi kuvailla? Jos olet katsonut TV:stä Benidorm sarjaa, se kertoo kaiken ja vielä vähän enemmän. Brittejä oli paljon ja varsinkin niitä ikäihmisiä. Joskus itse Lontoossa asuneena, on aina niin kotoisa olo, kun on paljon Brittejä puhua pulpattamassa ihanalla aksentilla. Pubeja, siis Brittipubeja oli joka kulmassa. 

IMG_20180228_191549_resized_20180301_090418376.jpg

Tämä hotelli vaikutti tutulle. Tarkistin ja kyllä, täällä on kuvattu Benidorm sarjaa 🙂 Kaupunkikuvassa oli paljon näitä ”kulkuneuvoja”, jotka oli tuttuja myös sarjasta.

IMG_20180228_163505_resized_20180302_113441897.jpg

​Benidorm on jo aikaa aikaa sitten parhaat päivänsä nähnyt paikka, silti siinä on oma viehätysvoimansa. Kesällä on varmaan aika kaoottinen paikka. Helmikuun viimeisenä päivänä oli rannalla tilaa, majoitus varmasti paljon edullisempaa, kuin kesällä. Oltiin Medplaya Hotel Regentessä ja se oli hyvä. Kerrossänky lapsille ja parisänky. Kylpyamme oli nuorisolla kovassa huudossa, koska uima-altaan vesi oli liian kylmää. Oma parveke, josta näkyi vilkkaalle kadulle. Käveltiin rannalla aikamme ja tehtiin vähän ostoksia. 

IMG_20180228_141446_resized_20180302_113519704.jpg

IMG_20180228_141810_resized_20180302_113610013.jpg

IMG_20180228_171834_resized_20180301_090456919.jpg

Hotellin hintaan kuului illallinen ja aamupala. Syötiin illallinen hotellilla ja pääpaino oli jälkiruokapöydän antimissa, ne olikin todella runsaat. Hyvin nukutun yön jälkeen, syötiin vahva aamupala ja käännettiin vuokra-auton nokka kohti Guadalestin vuoristokylää. Matkaa oli 25 kilometriä ja ne maisemat, voi itku, kyllä haukoin henkeä muustakin kuin jännityksestä. Tie perille on hyvä, mutkia ja mäkiä kiitettävästi. Guadalestin laakso on kyllä niin helmi. Itse en näin vuoristossa haluaisi asua, mutta olin siltä seisomalta valmis muuttamaan juuri tänne seudulle ja se paikka! Monta turistibussia näkyi jo kylällä, mutta aamusta kun oltiin liikkeellä, ei ollut ruuhkia vielä missään. Itse ”linnaan” ei menty sisälle, en ollut museomoodissa ja museon läpi olisi päässyt vielä korkeammalle paikalle linnaan, jätettiin se väliin. Tänne palaan kyllä vielä uudestaan, jos henki vain pihisee. Toivottavasti saat edes jotain kuvaa tästä idyllisestä kylästä keskellä ei mitään ja silti niin lähellä, puolen tunnin ajomatka kaupunkiin. 

IMG_20180301_123312_resized_20180301_090318985.jpg

IMG_20180301_123722_resized_20180301_090257326.jpg

IMG_20180301_123844_resized_20180301_090221878.jpg

IMG_20180301_124035_resized_20180301_090123838.jpg

IMG_20180301_124058_resized_20180301_090104114.jpg

IMG_20180301_125434_resized_20180301_090039398.jpg

Jos automatka tänne oli jännä, niin sitä se oli myös pois lähtiessä. Otettiin nokka kohti Calpea. Taas vähän eri autoreitti, mutta jännittävää menoa, varsinkin kun mutkan takaa ei nähnyt mitä oli vastassa. Onneksi jarrut toimivat hyvin, vähän sai väistellä pyöräilijäitä. Niitä oli paljon. Isoja ryhmiä ja yksittäisiä huimapäitä. Calpekin on lyhyen pyrähdyksen päässä, pieni ja kaunis kuin karamelli. Keskustassa oli selkeästi panostettu turisteihin, paljon pikkukauppoja vieri vieressä. Ajettiin ylös alas kaupunkia ristiin rastiin ja tässä kaupungissa on nousut ja laskut isoja.. Niin kaunis paikka itse ranta ja se reitti, jonka varrella taloja vuorten rinteissä. Täällä voisin asua niin helposti, mutta en jyrkässä rinteessä. Täällä on jonkun verran maanjäristyksiä, aika pelottavaa olisi asua, ei tiedä milloin lähtee talo alta. 

IMG_20180301_140426_resized_20180301_090000133.jpg

IMG_20180301_140438_resized_20180301_085940157.jpg

Oli aika tuulinen päivä, ei ollut innostusta lähteä sen kummempaa ulkoilmaelämää viettämään ja kiipeilemään korkeaisiin paikkoihin. Se on varmasti mukavampaa kesällä, 16 asteen lämpötiloissa tuntui vain viileälle. Kotimatkalla oli tarkoitus käydä katsastamassa vielä yksi idyllinen pikkukylä Altea. Lähdetiin kotiin hitaamman tien kautta eli N322:lle, siinä näkee kyllä läpileikkauksen Altean kylästä samalla. Mietittiin kyllä pitäisikö jäädä vielä yhdeksi yöksi seudulle, mutta päädyttiin siihen, että tullaan tänne vaikka toisen kerran vielä. Lähdettiin kohti Alicantea ja päädyttiin samalla katsomaan Gran Via ostoskeskus siellä. Käytiin Primarkissa, Leftiessissä, lelukaupassa ja siinä se taisi ollakin. Totesin, että ei ole Zenia Boulevardin voittanutta. Orihuela Costan ostari Zenia on kyllä kaikkein paras ja lähin meitä. 

IMG_20180301_170506_resized_20180301_085901534.jpg

Kotona Torreviejassa ja sitten uusia suunnitelmia tekemään. Kotiin (Suomeen) pitäisi lähteä reilun kuukauden päästä, mutta ei kyllä yhtään huvittaisi.. Onko pakko, jos ei haluu? 🙂 Madridiin mennään heti pääsiäisen jälkeen muutamaksi päiväksi ja testataan samalla luotijuna. Päivän reissu Tabarcan saarelle voisi olla hyvä tässä odotellessa, mutta sinne ei varmastikaan kannata mennä näin kylmällä. Huomisen ennuste tosin taitaa olla 25 astetta, ei paha maaliskuun alun lämpötila! 

Suhteet Oma elämä Mieli Matkat

Helmikuun hetkiä

Tämä viikko on mennyt nopeasti. Yrittäjyys ja Innovaatiot kurssin viimeisin tehtävä on palautettu ja nyt alkoi kurssi numero 4/5 aiheena Palvelujen markkinointi. Kotiin paluukin on vain entistä lähempänä. Sekös mietityttää. 

Pojan kanssa on harjoiteltu puistossa lisää pyörällä ajoa ja luvattiin Legopaketti, jos osaa ajaa ilman apupyöriä. Tämä olikin 5-vuotiaalle herralle oiva motivaattori, oppi sen sitten aika nopeasti. Oppi ensin ajamaan, sitten jarruttamaan ja lopuksi saamaan vielä pyörän itse liikkeelle. Olin kuvitellut oppimisen paljon vaikeammaksi, herralla kun tuo luonne ei ole ihan tasaisin, kaikki pitää osata tehdä heti kerralla yksin ja oikein. Nyt pystyy ajamaan ilman appareita puistossa, täällä kaduilla ajaminen ja liikenne yleensä on hiukka haastavampaa. Autoilla ajetaan kovaa ja rennolla otteella. Joutuu koko ajan odottamaan sivussa, että auto menee ohi ja voi ajaa. Jalkakäytävät on täynnä korkeuseroja ja kallistuksia, ei oikein siellä onnistu. Vielä kun poika oppisi keskittymään, hiljentämään vauhtia ja tottelemaan, sitten voisi mennä kaduille ajamaan. Sitä ei taida tapahtua ihan hetkeen..

Ensi viikolla on tytärpuolen hiihtoloma ja hän tulee tänne meitä ilahduttamaan. Neiti lähes 14-vuotias kolusi viime kerralla kaupat niin tehokkaasti, joten arvelin, että nyt voisi jäädä aikaa muuhunkin. Suunnittelin meille jotain pientä reissua tässä lähistöllä ja päädyin Benidormiin. Benidormissa olen ollut lomalla reilu 20 vuotta sitten, en muista siitä juurikaan mitään. Asuin silloin Lontoossa ja lähdin Australialaisen kämppäkaverini kanssa lomalle, johonkin johon pääsee edullisesti ja on aurinkoa. Jännä nähdä muistuuko itse kaupungissa mitään mieleen ja näyttääkö yhtään tutulle. Ylen sarja Benidorm on luonut mielikuvan, että siellä on ihan sekopäistä menoa ja paljon brittejä. Jää nähtäväksi.

Torreviejasta tulee matkaa Benidormiin reilu 100 kilometriä. Ensimmäinen kohde meillä olisi Busotin tippukiviluolilla.Siitä olen lukenut TripAdvisorin arvosteluita ja se olisi varmasti meille kaikille huikea elämys päästä isoihin luoliin tutkailemaan. Hotellin varasin summan mutikassa. Ensin ajattelin, että siellähän olisi se todella korkea hotelli, josta olisi kiva katsella maisemia. Sinne ei ollut mitään kovin edullista tarjolla näin sesonkiajan ulkopuolella ja oman mielenterveyteni kannalta matalampi hotelli olisi parempi. Voi tulla maanjäristyksiä tai jos tulisi tulipalo saisin varmaan paniikkikohtauksen. Rauhallisesti nukuttu yö on toiveena. Yöpymisen jälkeen matkaa voisi jatkaa paljon täällä kehuttuun kohteeseen idylliseen Guadalestin vuoristokylään. Yritän ehkä ahnehtia mukaan vielä lähistöllä olevat kaksi muuta merenranta kaupunkia Altean ja Calpen. Pitää laittaa sitten blogiin rutkasti kuvia ja omia kokemuksia paikasta. Ne ehtisi toteuttaa samalla jos on täällä seuduilla viikon lomallakin. 

Suomessa ollut kylmää, kylmää ja kylmää ja ensi viikon ennusteiden mukaan vielä kylmenee. Torreviejassakin on ollut kylmää, ensi viikolla pitäisi useampana päivänä mennä mittari +20 paremmalle puolelle. Tämä viikko on vähän shoppailtu tai minä olen, vielä viimeiset alemyynnit, jossa hamstrasin pojalle vaatteita päiväkotiin Primarkista ja Zarasta kesän juhliin (vaikkei yhtään kutsua ole vielä tullut mihinkään juhlimaan). Tajusin, että kannattaa ne ostaa nyt, Suomessa hinnat on ihan toiset. Esim. Zarasta neuletakki, siistit tummat housut ja 4 pitkähihaista puseroa hitusen alle 25 €. Mieletöntä säästöä sanon minä.

IMG_20180222_145156_resized_20180224_101515962.jpg

Syömistä ollaan harrastettu kovasti tällä viikolla. Meidän lähellä olevassa kahviossa Kuki Pasteleriassa ollaan käyty ainakin kahdesti tällä viikolla. Kakkupalat kolmelle, kahvit ja vesi – koko setti alle 10 €. Kakkupalat on olleet max. 2  €. Instagramiin jonkun kuvan olen laittanut, ehtii jo syödä, ennen kuin muistaa ottaa kuvia. Täällä muutenkin syöminen on edullista. Esim. El Rincon del norten menu del dia oli vähän alle 10 €. Valitsin alkuruuaksi paellan, pääruuaksi tonnikalapihvin ja jälkiruuaksi juustokakkua. Oli oikein hyvää ja ihan liikaa keskellä päivää. Miehellä myös sama setti vähän eri kaaviolla, lapselle ruuat ja jälkkäri. Miehellä pari oluttu, pojalla vettä ja minulla lasi (hyvää) viiniä. Laskun loppusumma oli 28 €.

IMG_20180222_162449_resized_20180224_101459344.jpg

IMG_20180222_165100_resized_20180224_101419923.jpg

IMG_20180222_165526_resized_20180224_112059952.jpg

Mansikoita on nyt kaupat pinkeinä. Alle 4 € kilo ja ihan mukavan makuisia ja isoja. Eivät kotimaan mansikoita voita, mutta eipä taida Suomesta saada puolen kilon rasiaa mansikoita mukaansa ikinä alle 2 €:lla. Niitä on nyt nautittu ja paljon.

IMG_20180221_164009_resized_20180224_101531897.jpg

Kaiken kaikkiaan mukava viikko, on tavattu muita suomalaisia, että saa lapsi leikkiä ikätovereiden kanssa omalla äidinkielellään, itse saanut muista suomiäideistä hauskaa seuraa ja paljon ulkoilmaelämää on tullut vietettyä. Täällä muutenkin on niin helppoa olla, iso merkitys sillä, että on paljon muitakin suomalaisia lapsiperheitä ja kaikki tapaamani ihmiset olleet ihan huipputyyppejä. Silloin kun haluaa nähdä muita suomalaisia, se onnistuu helposti. Jos tänne päätyisin asumaan vielä uudestaan ja pidemmäksikin aikaa, lähtisin ehkä vähän kauemmaksi. Keskustassa kuulee usein suomea, tosin täällä on paljon turistejakin aina. Tietysti ihmiset ottaa helpommin kontaktia myöskin kun on lapsen kanssa liikenteessä. Puhutaan pojan kanssa, niin usein joku kommentoi jotain ja vaihtaa meidän kanssa muutaman sanan. Torrevieja on vielä ainakin meille tässä kohtaa täydellinen, en voisi kuvitella asuvani esim. Fuengirolassa. Olen siellä ollut joskus lomalla, ihan kiva paikka olla viikko pari, mutta siellä en haluaisi asua. Voisi alkaa ahdistaa. Täällä on edullisempaa, lämpimempää ja suolajärvien ansiosta ilmasto muutoinkin. Suosittelen. 

Suhteet Oma elämä Mieli Matkat