Cartagena

Äiti tuli ilahduttamaan meitä vierailullaan. Ollaan päästy viettämään miehen kanssa yhteistä aikuistenkin aikaa ja esitelty mummolle meidän nykyistä kotikaupunkia. Ajeltu sinne tänne ja käyty monessa paikassa, missä itsekin ollaan jo käyty. Laajennettiin vähän reitteja ja samalla mentiin meille uuteen paikkaan.

Kaunis ja lämmin sunnuntai vietettiin Cartagenassa. Mukava ja kaunis satamakaupunki noin tunnin ajomatkan päästä Torreviejasta. Navigaattoriakaan ei tarvittu, niin hyvät tiet ja opasteet oli perille. Saavuttiin kaupunkiin ja otettiin suunta kohti satamaa. Käveltiin satamassa ja ihailtiin maisemia. Harkittiin pientä reissua merelle, olisi katamaraanilla päässyt alle 10 €:n hintaan merelle. Ei kuitenkaan ollut niin lämmin, +14 asteen keli oli ehkä turhan viileä merimatkalle.

Saatiin auto pysäköityä satamaan ja käytiin samalla kävelemässä kaupungilla. Vaikutti hyvin viihtyisälle. Näin tammikuussa eksyttiin vähän alennusmyynteihinkin samalla. Tykkään istua kahviloissa ja katsella samalla kaupungin menoa, olihan tämä Torreviejaan verrattuna iso city. 

Cartagenan kaupungilla tuli vähän ajeltua (harhaan) ja navikoitiin itsemme ostoskeskukselle. Matkalla ajettiin ostoskeskuksen ohi Espacio Mediterraneo oli matkan varrella. Paluumatkalla pyörähdettin Toys”R”Usilla, sitä ei ole Torreviejasta löytynyt, vaikka useampia lelukauppoja löytyykin. Oli pojalla tarve saada Legoalustoja ja niitä käytiin hakemassa. Iso alue, jossa olisi voinut shoppailla enemmänkin. Oli jo nälkä ja haluttiin mennä kotiin valoisen aikaan. Käytiin pyörähtämässä Primarkissa ja ruokakaupassa. Kuva Primarkin ja Carrefourin päästä.

Cartagenassa olisi varmasti ollut nähtävää enemmänkin, mutta tämä oli riittävä vilaus näin ensimmäisellä kerralla. Ajattelin aluksi, että oltaisiin jääty yöksi. Ajomatkaa oli kuitenkin vain tunti, joten päiväreissu oli tässä kohtaa hyvä. Maisemat on kuitenkin aika huikeat, että mielelläänhän tänne ajaa uudestaan. Kun Cartagena jäi taakse, ihailin meren ”keskellä” näkyviä rakennuksia, näytti mukavalle niemen kärjelle, jossa paljon taloja. Katsoin kotona vielä mitä siellä oli ”piilossa”, paikan nimi on La Manga. Sinne on mentävä käymään ensi kerralla. Mukavia paikkoja oli muitakin matkan varrella. Pilar De La Horadada on Zenialta kuitenkin lyhyen matkan päässä, siellä voi vierailla joku kerta kun suuntaa Zenialle. 

Meidän Torreviejan reissu suunniteltiin puolen vuoden irtiotoksi koko perheen kanssa. Nälkä kasvaa syödessä. Ensi viikolla tulee puolen matkan rajapyykki vastaan, ollaan sitten oltu 3 kuukautta. Nyt tulee leikiteltyä ajatuksella, voisiko tänne jäädä pysyvästi. Tykkään kierrellä lähialueita, jos sitä joskus tänne pääsisi asumaan, niin onhan hyvä tietää mistä asuinalueesta tykkäisi erityisen paljon. Ainakin hyvä olisi saada täältä lomakoti, jonne paeta Suomen kurjaa talvea. Vuosi 2017 oli kyllä kurjuuden huippu, hellepäiviäkään ei kesään osunut kuin kaksi. Ei voi enää sanoa, että Suomessa on neljä vuodenaikaa. Kyllä se vaikutti siltä, että syksy tulee AINAKIN kolmesti ja kevät kerran. Kunnon kesä ja talvi vaan puuttuu. Asunnot on täällä erittäin kohttuullisen hintaisia. Yksiö varmaan lähtisi jo noin 20 000 €:lla. Karkean jaon mukaan Torressa on puolet paikallisia ja puolet muita. Erityisen paljon täällä on asujia Britanniasta ja skandinaviasta, ainakin näin omasta vinkkelistä. Mitä tapahtuu jos/kun Brexit todella alkaa? 

Espanjalaiset osaavat nauttia elämästä ja juhlia täällä saa paljon. Meidän joulu oli perinteinen, pois lukien ruoka vaihdettu tapaksiin. Lahjoja ja pukkia 5-vuotias odotti innolla ja kyllähän se Korvatunturin oikea Joulupukki meille osasikin, kertoi olevansa Savosta kotoisin. Pukki osasi myös paikallista kieltä. Ollaankin luettu iltasatuina pukista ja tontuista kauan kauan aikaa. Vihdoin se aika koitti.

Joulupäivänä pojan flunssa paheni ja yöllä valitti korvaansa, päätettiin lähteä sairaalaan, että saadaan poika kuntoon. Vuokra-autoa ei otettu pyhiksi, piti päräyttää taksilla lähimpään sairaalaan, jossa selvisi, ettei he ota meitä sisään. Yksityinen sairaala ja meillä ei matkavakuutusta. Uudestaan soitettiin taksi ja tällä kertaa ajettiin kaupungin toiselle puolen yliopiston sairaalaan. Sairaanhoitaja ei puhunut sanaakaan englantia ja mun espanjankieli jää muutamaan sanaan. Google kääntäjän avulla selvittiin ja lääkäri puhui hyvää englantia. Korvatulehdukseen antibioottiampulleja ja särkylääkettä. Tämä käynti sairaalassa ei maksanut mitään. Joulupäivänäkin sairaalan vieressä oleva apteekki oli auki ja saatiin lääkkeet, näihin meni vähän reilu 5 €. Lääkkeet todella edullisia. Taksi saatiin lennosta kiinni ja sitten kotiin lepäämään. 

Kaupoissa myytiin ja myydään vieläkin joulupullaa, värikäs kranssi, jossa vähän eri versioita. Kaikissa kuitenkin yllätykset. Kyläpaikassa tätä pullaa maisteltiin ja poika sai jälkeenpäin postia, kirjeessä oli papu ja kuningas. Tarinan mukaan, se joka saa tämän kuningas ukkelin, hänestä tulee kuningas ja hän saa laittaa pullapaketista tulevan kruunun päähänsä. Se joka saa pavun, joutuu maksamaan pullan. Joululauluja soitettiin kaupoissa hillitysti, ei tarvinnut ahdistua. Keskustan Mercadonassa kävin vielä aattona kaupassa, kalatiskin ryysis oli ainoa ahdistus. Seisoin jonkun aikaa vuorolipareen kanssa katkarapuja jonottaen, mutta siinä kaaoksessa en kyllä pysynyt numeroissa perillä. Pitäkää rapunne, selvitään ilmankin. Paluumatkalla osui Consum matkan varrelle ja siellä ei ollut ryysistä, sain reilun satsin isoja katkarapuja. Joulu ei täällä ole juhlista jaloin, loppiainen on isompi. Onnekkaimmat lapset saa lahjoja sekä jouluna että loppiaisena. 

Uuden vuoden aattona lähdettiin kauppaan täydentämään varastoja illan juhlintaa varten. Ruokakaupassa poika pyysi päästä syliin, oli ”iso hikka”. Nappasin pojan syliin ja siltä seisomalta sain valtavan lastin oksennusta päälleni.. Olin yltä päältä oksennuksessa ja piti saada henkilökunta apuun, siivousvehkeineen. Henkilökunta ymmärsi hyvin tilanteen ja onneksi vain lattiat likaantuivat. Kotiin päästyään nukkui kunnon päikkärit ja sitten siitä eteenpäin reilu vuorokausi menikin auttaessa poikaa, siivotessa oksennuksia ja pestessä pyykkiä. Raketit piti katsoa parvekkeelta ja puolen yön aikaan nostaa malja. Perinteisesti täällä vuoden vaihtuessa nautitaan 12 rypälettä, tuovat hyvän onnen tulevalle vuodelle. Saa aika nopsaan ne popsia, että ehtii minuuttiin ne nauttia. 

Loppiainen huipentuu kulkueeseen, kun itämään tietäjät kiertävät koko kaupungin ja jakavat reilusti karkkeja lapsille. Jos osallistut kulkueisiin, ota lapsille mukaan kassit. Taskut ei riitä, siihen tahtiin karkkia jakavat. Itämaan tietäjien joukossa oli tanssijoita, Paavo Pesusieni, Woody, Nalle Puh ja vaikka sun mitä.

Kadut oli täynnä ihmisiä, juhlafiilis kaikilla. Mentiin kylään vielä samalla reissulla ja kun pojan kanssa illalla lampsittiin kotia kohti, sai turvallisin mielin kulkea. Suomessa saa varoa humalaisia, täällä olen nähnyt tasan yhden kerran humalaisen kadulla ja sekin oli turisti. Suomessa uutisoitiin uutena vuotena, että osa jäi ilman kuplivaa. Täällä ei juomat lopu, juomaa saa kaikkialta ja aina ja se ei maksa mitään. Ei täällä näy juoppoja. Cavaa tuli ostettua vuoden vaihteeseen reilusti, koska piti tulla vieraita. Halvimmillaan taisi olla puolitoista euroa pullo, viinipullotkin ostan hintaluokasta 1-2 €/pullo useimmiten. 

Kiva oli kokea juhlakausi täällä, vaikkakin koko perhe sairasteli vuorotellen. Täällä voi viettää itselleen sopivan joulun. Suomalainen joulu onnistuu jouluruokineen. Jos ei kotiin hommaisi, niin monessa paikassa tarjolla joululounas, ei ilman jää kukaan. Meillä se oli kalapainotteinen joulu, uuden vuoden nakit tuli hankittua saksalaisesta lihakaupasta ja perunasalaatit tehtyä, syömättä vaan jäivät suurilta osion sattuneesta syystä.