Matkakuulumisia osa5: loppureissu

Jos joku on aiempien matkapostauksien perusteella erehtynyt luulemaan että majoituksemme ystävien luona oli ilmainen, hän on väärässä. Maksoimme majoituksestamme kovalla työllä! Kotitöiden lisäksi ahersimme puutarhahommissa useana päivänä, pikkuneitikään ei säästynyt työleirin askareilta.

No ei vaan, oikeasti en kyllä tehnyt kotitöitä nimeksikään, ja puutarhassa oli kiva möyriä yhdessä! Joillain onnellisilla kun se oma puutarha on…

Kuten olen jo aiemmin maininnut, ruoka oli aina hyvää. Ja heillä oli ihana, iso keittiö, jossa kaikista paras ominaisuus oli työtason edessä oleva ikkuna. Miten ihana olisi laittaa ruokaa ja samalla katsella pihaa ja kadulla ohi kulkevia ihmisiä! Muutenkin heidän kotinsa oli ihana, todella kodikkaasti remontoitu.

Maailma on reilu yksivuotiaalle täynnä kaikkea uutta ja ihmeellistä. Kotona olimme liikkuneet paikasta toiseen rattailla, mutta nyt omakotitaloalueella hengaillessa taapero pääsi ekaa kertaa pomppimaan vesilätäköihin. Mikä riemu! Lits läts!

Myös luonnon ihmeisiin pääsi tutustumaan ihan lähietäisyydeltä. Sateisten säiden ansiosta erilaisia etanoita ja kotiloita oli vaikka millä mitalla. Matokin me löydettiin (huomatkaa sormien väri):

Huomasin, että jokaisessa pihassa oli tällainen keltainen pensas, siis ihan jokaisessa pihassa (mikähän se mahtaa olla nimeltään?):

Näitäkin oli paljon (siis PALJON):

Paluumatka sujui huomattavasti jouhevammin kuin menomatka. Tuntikausia kestävän bussimatkan sijaan lensimme Aalborgista suoraan Köpikseen ja sieltä Suomeen. Lennot menivät hyvin, ensimmäinen lento kesti ehkä puolisen tuntia, ja jälkimmäinen lento oli niin myöhään että tyttö nukkui koko matkan. Kummallakin Tanskan lentokentistä oli hyvät lainarattaat, mikä helpotti huomattavasti taaperon kanssa liikkumista. Lensimme molemmat matkat Norwegianilla, eikä ilmennyt mitään valittamista.

Reissussa oli todella kivaa, ja haluamme ehdottomasti ottaa joskus uusiksi (jos meidät vielä otetaan vastaan :D ). Mutta kieltämättä oli kiva tulla kotiinkin. Kissojakin oli ehtinyt tulla ikävä. Kolme-neljä päivää meni ennenkuin Mini-kissa leppyi ja antoi anteeksi viikon mittaisen poissaolomme.

Kiitos J & M!

* * *

Huh, nyt olen saanut vihdoin reissukuvat ja osan kuulumisista julkaistua. Reissusta on kulunut niin kauan, että ajatuksista suurin osa on jo kadonnut. Tarkoitushan oli tehdä nämä postaukset viikon sisään reissun jälkeen, mutta se viivästyi koska Lilyä huollettiin ja sivuston käyttö oli hetken aikaa mahdotonta, ja sitten koska [valitse tähän haluamasi tekosyy].

Oletko lukenut kaikki edeltävät Tanskan vierailustamme kertovat osat?

osa1: vierailu North Sea Oceanariumiin

osa2: kertomus vähemmän sujuvasti menneestä menomatkasta

osa3: yleisiä kuulumisia tanskalaisen perheen luona kyläilystä

osa4: koiran ja lapsen ystävyydestä