ÄITIHOROSKOOPPI

IMG_20160625_203612.jpg

Tänä aamuna äitini laittoi whatsappissa viestiä ja vinkkasi äitihoroskoopista, joka osui ja upposi. 

Vaikka suhtaudun iltapäivälehtien horoskooppeihin täysin huumorilla (you will meet a tall, dark stranger …. yeah right), omistan silti rakkaushoroskooppikirjan, josta olen löytänyt todella osuvia luonnekuvauksia sekä itsestäni että miehestäni. Moni asia luonteesta, uratoiveista sekä jopa terveydestä on osunut ihan nappiin! 

Tällä kertaa lukaisin sekä äitini että oman horoskooppini, ja yllätyin kyllä siitä, miten moni juttu äitihoroskoopissa kolahti.  Itse olen härkä, ja löysin äitihoroskoopista seuraavia juttuja, jotka tunnistan hyvin vahvasti itsessäni:

 

” Käytännöllisyyden ja täsmällisyyden perikuvana härkä-äiti pitää tarkasti kiinni rutiineista ja säännöistä, mutta rohkaisee lapsiaan myös seikkailemaan ja nauttimaan etenkin luonnon tarjoamista mahdollisuuksista. Härkä-äidin luomat rutiinit tuovat lapsille heidän kaipaamaansa turvallisuuden tunnetta. Merkilleen kuuliaisena härkä korostaa lapsilleen lojaaliutta ja ahkeruutta.Hän kasvattaa lapsensa vahvoiksi ja antaa näille paljon hellyyttä ja rakkautta. Perhekeskeinen härkä-äiti ei koskaan laista velvollisuuksistaan tai valita niistä. Hän tukee ja kuuntelee lapsiaan enemmän kuin mielellään ja hänen voi aina luottaa ottavan osaa lapsilleen tärkeisiin tapahtumiin.

Ruoasta ja juomasta nauttivan härän tulisi myös muistaa, ettei lapsia kannata hyysätä liiallisen ruoan ja herkuttelun kautta. Konservatiivinen äiti ei voi sietää tottelemattomuutta tai uhmakkuutta. Muutoin rauhallinen härkä menettää näissä tilanteissa nopeasti malttinsa.

 

Olen todellakin tarkka siitä, että meillä on selkeät päivärutiinit, joita seurataan. Reissun päällä varsinkin tuntuu välillä siltä, että koko päivä menee pilalle, jos tutuista ruoka-ajoista ja nukkumaanmenorutiineista ei voi pitää kiinni. Ehkä siksi viimeiset pari viikkoa olivat itselleni niin rankat, kun rutiinien puute alkoi tosissaan ahdistaa. Luonnossa seikkaileminen on myös sydäntä lähellä, ja kuluneena kesänä olen iloinnut monta kertaa siitä, että olen saanut Suomessa viedä omia lapsiani seikkailemaan omille lapsuuden metsäpoluille.

Olen itse myös halunnut kasvattaa lapsistani ahkeria ja lojaaleja, ja uskon tämän tulevan myös pitkälti omasta kotikasvatuksestani. Oman työmoraalini olen selkeästi perinyt kauris-äidiltäni, joka on aina kannustanut työntekoon ja omien tavoitteiden eteen ponnistelemiseen. Pidän myös äärimmäisen tärkeänä antaa lapsille päivittäin hellyyttä ja rakkautta – aamuisin köllöttelemme tyttöjen kanssa yhdessä sängyssä ja höpöttelemme milloin mitäkin, päivän mittaan halailen ja pusuttelen lapsia usein leikkien lomassa, ja iltaisin luemme aina yhdessä iltasadun. Meillä myös sanotaan päivittäin ”rakastan sinua”. Nämä ovat muodostuneet ihan tiedostamatta osaksi omaa kanssakäymistä lasten kanssa, enkä ole niitä sen kummemin analysoinut ennen kuin luin tämän horoskoopin. 

Horoskoopissa mainitut kehityskohdat osuivat hämmentävän hyvin maaliin. Tiedostan sen, että olen välillä lasten kanssa kärsimätön ja joskus jopa vaadin heiltä ikätasoon nähden aika paljon. On totta, että tottelemattomuus ja varsinkin ohjeiden ignooraaminen saa minut helposti hermostumaan, ja varsinkin näin raskauden loppupuolella olen monesti joutunut korottamaan ääntäni, kun en ole jaksanut välttämättä kävellä lapsen luokse selvittämään jotain asiaa ihan ajatuksella. Sekin on totta, että joskus hemmottelen lapsia ruualla tai hyysään heitä syömisen suhteen huolehtiessani tarvittavien ravintoarvojen täyttymisestä. Ehkä pitäisi sen suhteen relata vähän, jotta lapsilla ei ainakaan muodostuisi negatiivinen suhde ruokaan pakkomielteisen lautasen tyhjentämisen vuoksi.

Äitini kaurishoroskoopin luettuani tunnistin hyvin vahvasti myös äidilleni luonteenomaisen perfektionismin, mikä ulottuu paitsi itseen, myös lähipiirin ihmisiin. Koen, että äitini vaatii itseltään ja lapsiltaan jatkuvasti todella paljon, ja tunnistan saman itsessäni. Hetkittäin olen jopa hätkähtänyt sitä, miten välillä toteutan ihan samoja käyttäytymismalleja ja kuulostankin ihan omalta äidiltäni tietyissä tilanteissa. Tietynlainen marttyyriäiti nostaa päätään erityisesti silloin, kun väsyttää tai on joku stressaava tilanne päällä (esim. juhlien järjestely).

 

Suosittelen tutustumaan tähän, olisi mielenkiintoista kuulla muidenkin kokemuksia äitihoroskoopin osuvuudesta! Löydätkö itsesi kuvauksesta?

 

 

Äitihoroskoopin voit lukea täältä .

Kommentit (3)
  1. Hei joo, voisin laittaa tonne sun meiliin paremmin viestiä ihan tässä lähitulevaisuudessa, vaikkapa alkuun muutaman kuvan tosta mun ilopilleristä, niin päästään viestittelyssä hyvään alkuun! 😉

    Meijän tyttö päätti syntyä noin pari viikkoa ennen laskettua ja tammikuun viileydessä en luonnollisestikaan kärsinyt kuumuudesta – jos nyt ei siis lasketa sitä, että kyllä lämpötila muutenkin ihan eriltä kropassa tuntuu ku sisällä möllöttää se elävä lämpöpatteri <3 Mutta voin vaan kuvitella, että tukalaa on, etenkin noilla helteillä, huh!! Toivotaan, että teijän poika haluaa itse siirtyä tänne ulkomaailman puolelle viihdyttämään perhettään mahdollisimman pian - tsemppiä loppuhuipennukseen!!! <3

    - Sanna

  2. Olipas hauska lukea! Näin jopa tuoreenakin jousimiesmamina kolahti tosi hyvin:

    ”Jousimies opettaa lapsilleen optimismia, ennakkoluulottomuutta ja aloitteellisuutta”; sattumaa vai ei, mutta olen jo nyt Silvan huoneen lukunurkkaukseen printannut seinälle värikkäitä minikortteja, joissa lukee mm. ”Mahdoton on vai mielipide”, ” Elä kuin tietäisit kaikkien unelmiesi toteutuvan.”, ”Unelmoi usein, unelmoi suuria.”, ”Jos ei nyt – niin milloin?”..

    Myös ns kehityskohdat uppoaa kaikki, mutta esimerkkinä vaikka tämä; ”Rauhattomalle jousimiehelle lapsen kehitys on usein liian hidastempoista. Jousimiesäidin täytyy varoa, ettei hän yli-innokkuuttaan höngi liikaa lapsen niskaan.”: Jo noin pari kuukautta sitten totesin, ettei tässäkään kirjassa (365 iltasatua ja lorua, n. 400 sivua) ole enää yhtään uutta luettavaa, tukiviiton Silvalle kirjojen kuvat, puhun hänen Viola-pupun kautta vähän perusenkkua päivittäin (haluan kasvattaa hänen kielellistä itseluottamusta, ettei se ole tulevaisuudessa kiinni kouluarvosanoista ja muihin vertailusta, koska kieliä tarttee nykypäivänä ”paljon”), opetan numeroita tms. Ja häntä ei edes voi oikeesti kutsua hitaaksi kehittyjäksi, ku täällä ollaan jo hyvä tovi kontattu lujaa ja jo noustiin seisomaankin tukea vasten muutamaa päivää yli 6 kk iässä 🙂

    Terkuin,
    Sanna

    1. Kuulostaa kyllä ihan sulta, voin niin kuvitella! 🙂 Tyttöhän on just kuin äitinsä; vilkas ja nopea oppimaan! Voi että kun olis ollut joku keino saada sut kiinni kesällä, olis ollu ihanaa treffata pitkästä aikaa! Vastasin muuten äsken vasta siihen sun edelliseen Turku-postauksen kommenttiin, anteeksi kun on kestänyt. Täällä malttamattomina odotellaan pikkuveliä syntyväksi, olo on suhteellisen paksu ja kärsimätön tässä 45 asteen aavikkopaahteessa…

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *