Back home

CIMG3342.JPG

 

Lennän rannalta toiselle
Hymystä toiseen hymyyn
Herään hymystä toiseen
Vielä joskus palaan
Lupaan vielä joskus

Taskussani on tarpeeksi rahaa
Ylittää monta rajaa
Ja käytössäni on paljon aikaa
Se riittää vain mulle

Olen unohtanut nimet
Unohtanut talojen numerot
En muista milloin on pimeää
Tai monelta posti tuodaan

Puistoissa meteli
Linnut tahtovat etelään
Sinne minäkin lähden
Jo kauan sitten tiesin sen

(Terhi Kokkonen)

 

CIMG3356.JPG

On hurjaa tulla kuuden vuoden päästä takaisin paikkaan, joka oli kotini kahden kesän ajan. Toisaalta tuntuu, ettei siitä nyt niin kovin kauan ole, kun nukuimme kaveriporukalla makuupusseissa Lake Superiorin rannalla ja toteutimme mitä älyttömimpiä päähänpistoja (kiipesimme yöllä talon katolle ihastelemaan tähtikuvioita tai juoksimme yöpuvuissa pimeässä jahtaamassa tulikärpäsiä). Samalla tajuan, että kaikki on muuttunut. Kuuden vuoden takaisesta kaveriporukasta lähes kaikki ovat menneet naimisiin ja saaneet lapsia – ihan niin kuin mekin. Oli ihanaa tavata rakkaat ihmiset, joiden kanssa yhteydenpito oli ehkä jäänyt, mutta ystävyys oli säilynyt tuhansien kilometrien välimatkasta huolimatta. Meistä huolettomista huligaaneista on nyt vain tullut vastuullisia vanhempia ja työssäkäyviä asunnonomistajia. Ihanaa oli myös päästä näyttämään omalle 2-vuotiaalle, vanhemmille ja sisaruksille itselle tärkeitä paikkoja, joihin liittyy paljon muistoja. 

CIMG3360.JPG

CIMG3366.JPG

 

CIMG3385.JPG

CIMG3389.JPG

 

Ensimmäiset pari viikkoa vietimme Minnesotassa ja Michiganissa lomailun ja kyläilyn merkeissä. Saavuimme perille sopivasti Jenkkien itsenäisyyspäivänä, joten meillä oli varsinainen paraativastaanotto ilotulituksineen ja soittokuntineen. Ihanan amerikkalaista! Kesää vietettiin myös hyvin suomalaisissa merkeissä mökillä, jossa vankkumattomiin perinteisiin kuuluu saunominen ja uiminen hyisen Lake Superiorin lämpötiloista välittämättä. Viikon ajan olohuoneenamme taisi toimia laituri, jonka päällä nautittiin useammat aamukahvit, pelattiin pelejä, käytiin keskusteluita ja otettiin päiväunia. Tietysti asiaan kuului myös jatkuva grillaaminen, lentopallo ja veneily. Iltanuotion ääressä laulettiin ja paistettiin S´moreja (kahden graham-keksin välissä paahdettua vaahtokarkkia ja suklaata, yum!). En taida rentoutua missään muualla yhtä totaalisesti kuin veden äärellä, puhelinverkon saavuttamattomissa. Mökkiviikosta erityisen teki myös se, että sekä Suomen että USA:n perhettä ja sukua oli kanssamme saman katon alla. Priceless!

CIMG3434.JPG

CIMG3438.JPG

CIMG3441.JPG

CIMG3488.JPG

CIMG3504.JPG

CIMG3528.JPG

CIMG3537.JPG

Kirjoittelen tätä täältä Arizonan 40-asteisesta kuumuudesta, joten pieni haikeus saattaa iskeä tätä rantaelämän helppoutta muistellessa. Phoenixin kesä on lähes verrattavissa Suomen talvisiin paukkupakkasiin, joiden aikana ei ainakaan pienten lasten kanssa ole sisätiloista juuri poistumista. Suomen valmistautuessa syksyn kirpeisiin säihin me vasta odottelemme täällä parasta kesää tulevaksi.

Matkapäiväkirja jatkuu huomenna, joten stay tuned! 

x  Hanne

 

 

Kommentit (4)
  1. SukeltajaBarbie
    22.8.2013, 05:45

    Ai kamala miten kova ikävä iski kun eksyin tänne.. Nyt sitä vasta oikeesti ymmärtää et ootte siellä kaukana ;( Ihana blogi ja aivan ihania kuvia <3 pusipusi

    <3: Ida serkkusi 🙂

    1. Ma en taida ite oikeen vielakaan ymmartaa… on pitany lykata suomikuvien kasittelya ku tulee niin kova ikava! Ihana kun kommentoit, pysy linjoilla ni pysyt kartalla kuulumisista! (Tietty parempi jos tuut joskus yllarivisiitille 😉 <3)

      1. SukeltajaBarbie
        27.8.2013, 07:48

        Jeps:) pistetän kyllä yllärivisiitin erittäin lujaa mietintämyssyyn jos vaan sattuu semmonen sauma että pääsis lähtee 🙂

  2. Ihanaa saada kuulumisia sieltä! 🙂

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *