Good morning, beautiful

 

 

coffee-heart.jpg

On olemassa kahdenlaisia aamuihmisiä. Niitä, jotka heräävät kukonlaulun aikaan pirteinä kuin peipposet, valmiina käymään syvällistä filosofista debattia ja sulostuttamaan jokaisen vastaantulevan aamua pirteällä hyvän huomenen toivotuksellaan. Sitten ovat tietysti ne seiniä pitkin kulkevat yrmyt, jotka eivät halua nähdä eivätkä kuulla ketään kanssaihmistä ensimmäiseen tuntiin heräämisestä. Muistelin juuri niitä aikoja, kun ajelimme kimppakyydillä töihin aamuvirkun isäni kanssa… Huh. Sanomattakin selvää, että itse kuulun ehdottomasti tuohon anti-aamuihmisten kerhoon. Olen kehittänyt itselleni toimivan selviytymisstrategian aamuista selviämiseen: mitä hitaampi, sen parempi. Aamuihin kuuluu olennaisesti kaksi asiaa, joita ilman päivä ei lähde käyntiin. Ensimmäinen niistä on kahvi.

coffee2.jpg

Tämä kahviriippuvuus ei ehkä niinkään ole fyysistä, vaan ennemminkin mentaalinen selviytymismekanismi. Kahvia on pakko saada aamuisin – sen tietää jo perheen kaksivuotias. ”Mulle mehua, äitille kahvia!” Aamukahvi on yleensä puolihuomiossa pikaisesti kulautettu pystykahvi (= tapahtuu jossain siinä maitolasin kaatumisen ja vauvan tukehtumiselta pelastamisen välissä), mutta lasten päiväunien aikainen iltapäiväkahvi on suorastaan pyhä toimitus, joka suoritetaan asiaankuuluvalla hartaudella. Suomessa vielä asuessamme nukutin esikoisen yleensä ulkona, ja latasin kahvinkeittimen valmiiksi. Se hetki, kun vaunut kärrättiin parvekkeelle ja Moccamaster napsautettiin päälle, symboloi vapautta. Epätoivoiseltakin tuntuva päivä muuttui hetkeksi seesteiseksi – tai ainakin siedettäväksi.

Myöhäiseksi kahvinjuonnin aloittajaksi olen melkoinen kahvinatsi. Tummapaahtoisen Arabican makuun päästyäni ei ollut takaisin kääntymistä, ja Juhlamokat saivat jäädä. Kahvifilosofiani on seuraava: mieluummin vähemmän, mutta hyvää. Välillä ihmetyttää se, että suomalaiset ovat maailman kovin kahvinkuluttajakansa, ja silti monilla työpaikoilla lipitetään edelleen jotain kitkerää Kultakatriinaa, Pirkkaa tai Costa Ricaa. Kahvisnobeilumme sai Suomessa välillä huvittavia piirteitä: jos Parisiennea ei ollut lähikaupassa saatavilla tai Caffiin ei jaksanut ajaa, tilasimme kahvimme sukulaisilta tai tutuntutuilta Jenkeistä. Worth it! 

 

nocoffee.jpg

Bad-Coffee.png

Vaikka olen kahvini laadusta tarkka, silti on täysi katastrofi, jos sitä ei ole saatavilla ollenkaan. Viimeiset pari viikkoa olimme väliaikaisasunnossamme kokonaan ilman omaa kahvinkeitintä, ja kahvintuska saavutti ihan kohtuuttomat mittasuhteet. Saatoin soittaa miehelleni kesken työpäivän ja tilata kotiinkuljetuksena Starbucksia. Reppana ajoi sitten kuuliaisesti kotiin pahvimuki mukanaan, vaimonsa kun tuntee… Vierailimme myös sen verran tiuhaan sukulaisilla kahvilla, että lopulta ihana sister-in-law luovutti kakkoskahvinkeittimensä käyttöömme. 🙂 Investoimme jatkossa omaan espressokoneeseen, kunhan niitä taas tulee tarjoukseen. Täällä niitä on kaikilla, joten erikoiskahvinsa saa kätevästi tehtyä kotona.

Toinen asia, jota ilman päiväni ei lähde käyntiin, on hyvä aamupala. Teini-iän jälkeen en ole kovin montaa kertaa lähtenyt aamulla syömättä liikenteeseen – tyhjällä mahalla tästä tytöstä tulee sellainen hirviö, että oksat pois ja pala latvaa. Amerikkalaiset onneksi hallitsevat aamupalakulttuurin paremmin kuin hyvin, vaikka näin reissumiehiin tottuneena suomalaisena en aina ymmärrä sitä järjetöntä sokerin määrää. Jenkkien suosikkeja ovat erilaiset makeat pannukakut, vohvelit ja crepesit, joiden päälle ladotaan reilusti siirappia, hilloa ja kermavaahdon tyyppistä coolwhipia. Laiskuuttani olen ostanut kotiin myös valmista taikinajauhetta, mutta suomalaistyyppiset letut teen kyllä alusta asti itse. Jos hiilihydraattien määrää haluaa vähentää, pannarit saa toki tehtyä myös terveellisimpinä versioina. Tässäpä niiden ohje: 

 

pannarit.JPG

 

Banaanipannukakut (kahdelle)

2 kananmunaa

2 banaania

2 dl kaurahiutaleita

1dl vaniljaproteiinijauhetta

loraus soija- tai mantelimaitoa

ripaus aitoa vaniljaa

 

Sekoita kaikki ainekset blenderissä tai sähkövatkaimella. Taikinan koostumusta voi muunnella mieleisekseen nesteen määrää lisäämällä. Paista keskilämmöllä pieniä, paksuja pannukakkuja. Nauti hunajan ja marjojen kanssa. (Tai jos oikein amerikkalaiseksi haluaa heittäytyä, Citymarketin Jenkkiosastolta saa Aunt Jemima´s Syruppia.) Herkullisia aamupalahetkiä! 🙂

 

x Hanne

 

Kahviaiheiset kuvat täältä:

http://prettyindy.com/wp-content/uploads/2011/05/coffee-heart.jpg

http://www.capecodcoffee.org/wp-content/uploads/2013/06/funny-interent-coffee-meme-one.jpg

http://www.secretsofthefed.com/wp-content/uploads/2013/02/no-coffee-meme-generator-what-do-you-mean-there-s-no-coffee-3b1962.jpg

http://www.slapcaption.com/wp-content/uploads/2013/07/Bad-Coffee.png

Kommentit (2)
  1. Onpa ihana lukea sun ja teidän kuulumisista sieltä! Innoissani aloin lukea heti sun ekasta kirjoituksesta ja lisäsin tonne ylös kirjanmerkkeihinkin. 🙂 Aika erilaistahan toi elämä vaikuttaa olevan näiden mantereiden välillä, mistä on hauska lukea, mutta kaikista mukavinta on kuitenkin lukea just Teidän elämästä. Ja kauniita, jo itsessään tarinaa kertovia, kuvia on kiva katsella. Toivon niin, että teidän elämä lähtee siellä hyvin käyntiin ja saat nauttia uudesta amerikkalaisesta elämästäs!! Kaikkia tulevia kirjoituksia odottaen, Espoo – Turku -väliä edelleen junaillen: -M 🙂

    1. Ihanaa etta talla blogilla on lukijoita! 🙂 On taa joo hirmu erilaista kieltamatta, paivittain tulee monta pikkujuttua vastaan mitka hoituu Suomessa ihan eri tavalla! (Varmaan tulee muutama kirjotus aiheesta..) Kylla taa elama tasta hiljalleen starttailee, asia kerrallaan, kun kaikkea ei kerralla voi hoitaa vaikka kuinka haluais. Karsivallisyytta tarvitaan kovasti 🙂 Laita sun kuulumisia vaikka fb:ssa, ois kiva kuulla milla mallilla koulu ja muut jutut on! 

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *