HAPPY LEI DAY

 

IMG_20150503_014126.jpg

Kuka sanookaan, että opettajan työ on tylsää? 

Toukokuun ensimmäisenä päivänä olin sijaistamassa nelosluokassa, kun kollega joutui yllättäen lähtemään kotiin ruokamyrkytyksen kourissa. Päivälle oli suunniteltu kaikkea kivaa, muun muassa erään oppilaan äidin vetämä oppitunti Lei´den tekemisestä. (Älkää kysykö, miten sanan ”Lei” genetiivi taipuu oikeaoppisesti – no idea.) Tämä ohjelmanumero oli sopivasti aikataulutettu viralliseen Lei Day´hin, jolloin Havaijilla koko kansa tekee Lei´tä, kuka mistäkin materiaaleista. En koskaan ollut ajatellut, mihin tarkoitukseen Lei´tä oikein tehdään, joten oli oikeastaan aika mielenkiintoista kuulla, mihin tilaisuuksiin niitä yleensä tilataan. Häissä Lei´den pujottaminen symboloi liittoa, ja niitä myös käytetään paljon esimerkiksi syntymäpäivillä tai valmistujaisissa juhlakalun onnittelemisseremonioissa.

Tämä meidän tekemämme Lei-malli on kenties se yksinkertaisin. Siihen tarvitsee 60 orkideaa, tylpän pitkän neulan ja kalastajanlankaa.

 

1. Katko orkideoilta varret varovasti kynsillä.

2. Pujota lanka neulaan. Solmi langan toiseen päähän solmu, joka pitää pujotettavat orkideat paikoillaan.

3. Etsi orkidean kukinnon sisältä ”nenä” – se oikeasti näyttää ihan ihmisen nenältä – ja pujota neula siitä varovasti läpi.

4. Pujottele orkideoita haluamassasi värijärjestyksessä samaan tyyliin, kunnes lanka alkaa täyttyä. 

5. Lopuksi nosta lanka pystysuunnassa roikkumaan, ja tiivistä hellävaraisesti orkideoihin väleihin jääneet välit.

6. Solmi Lei kiinni, suihkauta kukkiin suihkepullosta vettä ja ihaile luomustasi!

 

Lei säilyy hyvin pakastepussissa jääkaapissa jopa viikon, jos sitä välillä muistaa suihkutella.

IMG-20150502-WA0005.jpg

TOP Oscar De La Renta SKIRT Banana Republic SANDALS Franco Sarto LEI Handmade by me GRUMPY LITTLE GIRL My Precious

 

Tässä olen tullut juuri töistä kotiin ihanien palleroideni luokse. Päivän postit ja kärttyinen kaksivuotias kainalossa – ihan perus vastaanottokomitea siis. Kuluneella viikolla olin kolme päivää viidestä ihan aamusta iltaan asti töissä, mikä on meidän perhearjessa aika ennenkuulumatonta. Se kyllä näkyi tytöissä, nyt ollaankin sitten otettu menetettyä aikaa takaisin oikein olan takaa. Tänäänkin loikoiltiin kaikki sängyssä pitkään, jonka jälkeen leivoimme suklaakeksejä ja dippailimme niitä maitoon – mmmm… Pikkuiset ovat olleet aivan onnessaan, kun mamin ei tarvinnutkaan tänään lähteä töihin. Ehkä nyt halipula on erityisen suuri, kun perjantaina kävimme viemässä Daddyn lentokentälle kohti Suomea. Minulla on nyt edessä vajaa kuukauden yksinhuoltajuus, mutta ehkä me selviämme siitä. Esikoinen jollain tasolla kyllä ymmärtää, mitä Suomeen lähteminen tarkoittaa. Hän ehkä yhdistää sen paremmin siihen pitkään eroon, mikä väistämättä yleensä on edessä, kun täällä käy Suomen sukulaisia kylässä. Hän sopersi minulle ikävissään aika lohduttomana, ”mä en enää ikinä näke dädiä”… Johon sitten yritin rauhoittavasti vastailla, että nyt on onneksi vain muutaman viikon ero edessä, eikä vuodenpäivät kuten vaikkapa mummin ja papan kanssa. Kuopus taas tänäänkin toiveikkaana kauppareissulta palatessamme kyseli, onko Daddy nyt jo kotona vastassa…

Reppanat saavat nyt tyytyä äitiin, joka niska limassa raataa töitä vielä yhden kuukauden ennen kesälaitumille kirmaamista. Onneksi on varaemo Emma, joka pitää palleroista erinomaista huolta äidin ollessa töissä.

Kommentit (3)
  1. Mites se teidän perheen jenkkiosapuoli lähti yksin Suomeen? 😀

    1. Sai kesäksi Suomesta töitä (mikä on koko kesän matkalle meillä ehdoton edellytys), mutta ne piti aloittaa jo toukokuussa. Mun työt taas kestää toukokuun loppuun, joten pääsen tyttöjen kanssa matkaan vasta kesäkuussa… Saadaan olla siellä onneksi porukalla sitten pari kuukautta! 🙂

      1. Vautsi, tosi hieno homma! Toivottavasti teille tulee mukava kesä! 🙂

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *