Kummitytön ristiäiset

 

20131201_142411.jpg

Eräänä iltana ollessani jouluostoksilla Flagstaffissa, sain yllättävän puhelun. ”Hei, huomenna aamulla meillä on ristiäiset, tulisitteko kummeiksi?” Alan jo hiljalleen tottua tähän amerikkalaiseen spontaaniuteen: Suomessa asiaa olisi varmasti suunniteltu huolellisesti jo viikkoja. Tietysti lupauduimme tähän kunniatehtävään, vaikka jouduimmekin menemään ristiäisiin ilman lahjaa ja ei ihan ykköset päällä. 

One night I was doing my Christmas shopping in Flagstaff, when I got an unexpected phonecall. ”Hi, we are having a baptism tomorrow, would you like to be the godparents?” I guess I am slowly getting used to this American spontaneity: in Finland this proposal probably would have been carefully planned for weeks. Of course we were honored to be asked and agreed, even though we had to go to the baptism without a present and not exactly wearing our nicest clothes. 

20131201_143831.jpg

20131201_132610.jpg

 

20131201_125752.jpg

 

20131201_130118.jpg

Kastejuhla pidettiin perheen omassa kodissa, joka on ihanan boheemilla otteella sisustettu. Talossa on erittäin epäamerikkalaiseen tapaan puulattiat ja suuret ikkunat, sekä korkea sisäkatto. Omaa silmääni miellyttivät erityisesti valokuvakollaasit, sarvista tehty kynttiläkruunu, lehmäntaljamatto ja kylmänä päivänä lämpöä hohkaava kamina. Kaunis tummatukkanen kummityttömme oli puettu viehättävään isoäidin itse tekemään kastemekkoon. Olin aika vaikuttunut siitä, että isä osasi pukea pienokaisen tähän luomukseen, mutta kai se jo yhdeksännen lapsen kohdalla alkaa sujua ihan rutiinilla. 🙂

The baptism was held at the family´s own house, which has a wonderfully bohemian interior. Unlike most American houses, they have hardwood floors, big window and a high ceiling. I was particularly intrigued by the photo collages, the chandelier made out of antlers, the cowskin rug and the fireplace that was warming us on a cold day. Our beautiful godchild was clad in the traditional baptism dress, handmade by her grandmother. I was really impressed with the dad´s skills in dressing the baby in this family heirloom, but maybe it already goes like a routine for a father of 9. 🙂 

20131201_130357.jpg

Sisaruksia ihmettelemässä kastejuhlan kulkua. Alhaalla me ylpeät kummit. (Pahoittelen tärähtänyttä kuvaa…)

Some siblings listening to the ceremony. Below, us proud godparents. (Sorry for the blurry picture.)

 

20131201_132211.jpg

20131201_132315.jpg

 

20131201_134916.jpg

 

Tarjoilu koostui täytetyistä croissanteista, suolakekseistä savulohidipillä, salaatista ja viinirypäleistä. Jälkiruoaksi meillä oli minun tekemiäni cupcakeseja sekä cayennepippuri-suklaakakkua, ja mansikkatäytekakkua. Nam!

The menu consisted of filled croissants, crackers with smoked salmon dip, salad and grapes. For dessert, we had cupcakes and cayennepepper-chocolate cake (made by me), and strawberry shortcake. Yum!

 

20131201_132552.jpg

Tätä perhettä on pakko ihailla. En tiedä montakaan äitiä ja isää, jotka saavat yksitoistahenkisen katraansa alle minuutissa hymyilevänä kuvauskuntoon. Meidän nelihenkisellä perheellämme olisi tähän tuhraantunut tunti jos toinenkin. Tai oikeastaan, en usko että perhepotrettia tällä hetkellä on realistisesti mahdollista saada ollenkaan. No, ehkä me joskus opimme…

One cannot help but admire this family. I don´t know many mothers and fathers who are able to gather their smiling family of 11 into a picture in less than a minute. I think that our family of four would probably take an hour – or a couple. Or actually, I don´t believe that it´s realistically even possible to get a presentable picture of our little rascals at the moment. Oh well, maybe we´ll learn…

 

x Hanne

 

 

 

Kommentit (1)
  1. Löysin blogin vähän aikaa sitten, jään seurailemaan 🙂

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *