TALLINN OUTFITS PART 2

IMG_5112.JPG

Oi Tallinna.

Kolmen muskettisoturin kesänviettoon on alkanut muodostua tiettyjä perinteitä, jotka on pakko toteuttaa. Joka kesä on pakko päästä kolmisin Tallinnaan tuulettumaan. Ohjelmassa on yleensä rentoa oleskelua ja aivojen nollausta: esimerkiksi hyvissä ravintoloissa ja kahviloissa nautiskelemista, päämäärätöntä haahuilua Vanhassa Kaupungissa, toisinaan spa-hoidoissa lörpöttelemistä tai ei-tavoitteellista kaupoissa kiertelyä.

Tällä kertaa tosiaan olimme liikenteessä yön yli, joten pääsimme kerrankin illastamaan rauhassa vailla kauheaa kiirettä paluulaivaan. Olisimme halunneet käydä kokeilemassa jotain uutta ravintolaa, ja sopivia ehdokkaita olivat hehkutetut Leib ja Sfäär. Molemmat olivat kuitenkin valitettavasti täynnä, emme olleet tajunneet tehdä varauksia etukäteen. No, päädyimme sitten yhteisymmärryksessä jo aiemmin kokeilemamme ravintola Lusikasiin, joka ei koskaan petä.

Lusikas sijaitsee ihan Vanhan Kaupungin ja modernin kaupungin rajalla, itse asiassa erittäin lähellä hotelliamme, joten se oli sijainnin puolesta ihan täydellinen (jaksaa paremmin kävellä korkkareilla perille ja takaisin :D). Periaatteesta päätimme laittaa korot jalkaan ja kivat mekot päälle, kun niin harvoin kuitenkin pääsemme yhdessä reissuun. Keli ei ollut mikään kovin lämmin, muttei varsinaisesti kylmäkään. Tosin matkan varrella ainakin allekirjoittaneelle meinasi tulla aika monta Marilyn-momenttia, kiitos navakan tuulen… 

 

IMG_5113.JPG

IMG_5148.jpg

IMG_5119.JPG

IMG_5185.jpg

IMG_5173.jpg

DRESS Armani Xchange SHOES Michael Kors LEATHER JACKET Therapy

IMG_5126.JPG

IMG_5132.JPG

IMG_5133.JPG

IMG_5153.jpg

IMG_5162.jpg

Välillä olen miettinyt, että miten sitä onkin onnistunut löytämään elämäänsä näin ihania ihmisiä. Kummankin olen tuntenut eri ympyröistä suunnilleen yhtä pitkään, noin 10-vuotiaasta asti. Välillä olemme olleet tiiviimmin yhteyksissä, välillä on mennyt vuosia välistä. Kummankaan kanssa en oikeastaan yläkouluaikoina ollut juuri tekemisissä, mutta lukio- ja yliopistoaikoina löysimme toisemme taas. Ehkä yhteinen elämäntilanne toi meidät yhteen, aluksi seurusteluaikoina ja myöhemmin siinä vaiheessa, kun olimme kaikki vuorollamme menneet naimisiin ja alkaneet perustaa omaa perhettä. 

Olemme kaikki persoonina aika erilaisia, mutta silti meillä on paljon yhteistä. Jokainen meistä harrastaa aika fanaattisesti jotain tiettyä juttua, josta kaksi muuta ovat myös ehkä vähän vähemmän fanaattisesti kiinnostuneita. Hyvä ruoka, musiikki, sisustus ja muoti sekä liikunta ovat meille kaikille tärkeitä juttuja. Tykkäämme höpötellä yhdessä ihmissuhde- ja kasvatusjuttuja tuntikausia, kokkailla yhdessä hyvää safkaa, käydä yhdessä lenkillä ja käkättää maailman tyhmimmille jutuille. Olemme toisillemme ne ihmiset, joille jaetaan ensimmäisenä kaikki hyvät ja huonot uutiset. Välillä raastaa olla erossa vuosi kerrallaan, mutta onneksi somen avulla pysymme toistemme kuvioissa jotenkin mukana. Toki ne syväluotaavammat keskustelut jäävät monesti käymättä, kun kaikkea ei jaksa kirjoittaa, mutta onneksi kaikkien ihmisten kanssa ei tarvitsekaan kirjoittaa romaania tullakseen ymmärretyksi – joskus se tapahtuu jo kesken lauseen. 

Viro-reissu tuli meille kaikille varmasti tarpeeseen: on ollut opiskelukuvioita, yksinhuoltajuutta, uusia työpaikkoja, lasten haastavia kasvukausia, raksaa ja kaikenmoista ylimääräistä stressiä. Kesäperinteistä toinen on ollut tyttöjen ilta-ajelu Vuosaareen, joka tänä vuonna toteutettiin pienen mutkan kautta (ensin Birgittaan kahvittelemaan, myöhemmin autiolle biitsille Vuosaareen). Vielä tällä viikolla on tulossa tyttöjen reissu Hankoon, katsotaan mitä siellä sitten keksitään… Toivotaan, että säät suosivat! 

IMG_5186.jpg

 

Muoti Ystävät ja perhe Ostokset Päivän tyyli

KALAMAJA HOODS

IMG_5042.JPG

Viime vuosina Virossa on tullut käytyä melko ahkerasti, mutta joka kerta olen ollut liikkeellä vain päiväristeilyllä. Se on luonnollisesti rajoittanut päivän ohjelmaa niin, että olen pysytellyt aina aika lailla samoilla alueilla keskustan ja Vanhan Kaupungin tuntumassa. Viimeisimmällä Tallinnan-reissulla tyttökavereiden kanssa olimme varanneet myös hotellin aivan keskustasta (Nordic Hotel Forum, suosittelen!), joten meillä oli kivasti aikaa tutkimusmatkailuun. Olimme kaikki kuulleet Kalamajan alueesta erinäisten blogien kautta (ainakin Nata ja Jenni ovat tehneet näistä postauksia), joten ajattelimme käydä katsastamassa hypetetyn hipster-alueen. Alueella luvattiin olevan Jennin sanojen mukaisesti ”rappioromanttista tunnelmaa”, hyviä ravintoloita sekä sisustuspuoteja. Näillä odotuksilla lähdettiin siis liikenteeseen, tarkoituksena löytää tie nimeltä Telliskivi. No se ei sitten ollutkaan ihan niin helppo homma kuin olisi voinut kuvitella, vaikka oli karttakin messissä. Vähän aikaa me siellä palloiltiin ympäriinsä, kunnes lykästi. Ja oli sen arvoista!

IMG_5044.JPG

IMG_5045.jpg

IMG_5046.jpg

Ensimmäiseksi suuntasimme tutkailemaan alueen putiikkitarjontaa. Aika hauskoja pikkukauppoja löysimmekin! En varsinaisesti ollut liikenteessä ostosmielessä, vaan keskityin enemmänkin kiertelyyn. Pari ihana luomukosmetiikkaputiikkia saivat minut pauloihinsa, melkein sorruin törsäämään… Ehkä paras putiikkilöytö oli tämä Telliskivellä sijaitseva Homeart -sisustusliike. Olisin voinut ostaa täältä oikeastaan mitä tahansa. Tämä koko tyyli viehättää silmääni todella paljon: valkoista ja mustaa pienillä väripilkuilla, vintagen ja modernin tyylin sekoittelua, siroja metallikalusteita, upottavan pehmeitä tekstiilejä sekä suloisia säilytyspurkkeja ja purnukoita. Tämä skandinaavisen pelkistetty ilme taitaa sittenkin olla mun juttu. Jotenkin ne jenkkimalliset möhköhuonekalut, tumma puu (ja yleensäkin kokoruskea sisustus) ja tunkkainen yleisilme saa olon lähinnä ahdistuneeksi. Ainoa juttu mikä tässä skandinaavisisustuksessa itselläni alkaa tulla korvista ulos, ovat nuo muka-originellit tekstitaulut ”LIVE-LAUGH-LOVE” -tyyliin – ihan oikeesti! 😀 (Anteeksi nyt, jos joku niistä tykkää, mutta ei ole kyllä yhtään mun juttu. En tiedä, onko tämä sitä, että vieraalla kielellä kaikki näyttää tosi coolilta? On kai sitä länsimailla ihmisillä myös mitä ihmeellisimpiä tatuointeja esim. kiinaksi tai japaniksi, koska kirjaimet näyttävät mielenkiintoisilta. Nojoo, nyt meni sivuraiteille.)

IMG_5047.jpg

IMG_5048.jpg

IMG_5052.jpg

IMG_5053.jpg

No tää on nyt sitä rappioromantiikkaa. Ai että! Tässä on jotain samaa kuin kotiosavaltioni Flagstaffissa… (Postaukseen tästä.)

IMG_5058.jpg

Kaunis, ihana ystäväni J. 

IMG_5061.jpg

IMG_5062.jpg

IMG_5065.jpg

Putiikkiekskursion jälkeen suuntasimme eteenpäin. Alueella oli meneillään paikallisten kirppis, siellä näkikin kaikenlaista kamaa myynnissä. En oikein jaksanut alkaa kiertelemään ajatuksen kanssa, ja päällisin puolin ainakin vaateosasto oli aika kruusattua tyyliä. Jos asuisin Suomessa, olisin ehkä jaksanut yrittää bongailla sisustustavaraa, mutta Jenkkeihin asti en viitsi kovin isoja tuliaisia kuljetella. Vaikka päivä alkoi pilvisenä, tässä vaiheessa aurinkokin uskaltautui esiin – mikä ihana, lämmin päivä meille tulikaan!

IMG_5066.jpg

Viron kahvilahinnat eivät kyllä päätä huimaa, ainakaan keskimäärin. Vaihtelua toki esiintyy, mutta alle parilla eurolla voi tosiaan saada höyryävän lattemukin eteensä (lattemamma ilmottautuu…). Kuten aiemmassa Viro-postauksessani totesinkin, niin Vanhan Kaupungin kahviloissa on taas ymmärretty se, että Suomi-turisti kyllä maksaa juuri sen mitä pyydetään, eli kiskurihinnat alkaa olla sielläkin.

IMG_5067.jpg

IMG_5068.jpg

IMG_5069.jpg

Tällä aukiolla oli jotenkin ihana, kesäinen tunnelma. Musiikki soi, ihmisillä oli selvästi aikaa istuskella eikä kenelläkään ollut mihinkään kiire. Moni istuskeli auringossa siemailemassa juomaa. Aurinko porotti lämpimästi. Tähän tunnelmaan on kiva palata nyt, kun ulkona tulee vettä kuin sieltä kuuluisasta Esterin ahterista…

IMG_5070.jpg

IMG_5073.jpg

IMG_5074.jpg

IMG_5081.jpg

PANTS Zara SHOES Steve Madden PURSE Mango TOP Current Affair SUNNIES Prestige

IMG_5083.jpg

IMG_5084.jpg

IMG_5091.jpg

IMG_5093.jpg

IMG_5096.jpg

Jossain vaiheessa tietysti tuli nälkä, ja yritimmekin ensiksi päästä syömään kulttimaineen saavuttaneelle F-Hooneelle. Paikka oli ääriään myöten täynnä, ja tarjoilijat suhasivat edestakaisin. Ystävällisen tarjoilijakundin neuvosta jäimme odottamaan pöydän vapautumista, mutta joku meidän jälkeemme sisään tullut porukka aika röyhkeästi vei sen nenämme edestä. En jotenkin ymmärrä sellaisia paikkoja, missä pitää kyynärpäätaktiikalla vaatia oma pöytänsä: odottaisin tarjoilijan (tai ovella odottavan emännän / isännän) huolehtivan siitä, että asiakkaat saisivat paikkansa istumajärjestyksessä, ja pääsisivät siivottuun pöytään. Ehkä Virossa on muutenkin tämä oma asiakaspalvelukulttuurinsa, mutta yhtä paikkaa lukuunottamatta saimme todella hämmentävää ja toisinaan ihan luokattoman huonoa palvelua. Tarjoilijat olivat välinpitämättömiä, odotuttivat itseään tyhjässä ravintolassa, eivätkä kyllä osanneet alkeellisimpiakaan käytöstapoja. Asiakaskunta oli juuri tätä ”kaikkimullehetikiitos” -osastoa, eikä kukaan tuntunut osaavan ihan peruskohteliasta kommunikaatiota. 

Anyway, jatkoimme sitten matkaa F-hooneelta eteenpäin vähän rauhallisempaan miljööseen. Moderni ja raikas ravintola TRÜHVEL oli hyvin rauhallinen ja elegantti. Ruokakin oli oikein maistuvaa, mutta palvelu tosiaan epäjohdonmukaista ja hämmentävää. Me emme esimerkiksi saaneet juomiamme heti alkuun, vaan vasta ruuan kanssa. Viereisen pöydän asiakkaat saivat salaattinsa kanssa leipää, me taas emme. Näimme tilanteen, jossa tarjoilija kaatoi täyden cocis-lasin asiakkaan päälle, eikä edes pyytänyt anteeksi, vaan katosi vain paikalta! Mutta ehkä tämä tosiaan kuuluu virolaiseen kulttuuriin, sillä paikalliset asiakkaat vaan nauroivat tapahtuneelle hyväntuulisesti. 

IMG_5098.jpg

 

Viro-postaukset jatkuvat vielä, joten pysy linjoilla!

Suhteet Oma elämä Matkat Suosittelen