Hei vaan! 

Tältä näytti illalla, kun tulin töistä kotiin. Eilen kotiin tullessa oli jo ihan säkkipimeää. Päivät ovat venähtäneet pitkiksi kahta työtä paiskiessa, ja eilen olin vielä illalla päivätöiden lisäksi pitämässä soittotuntia. Väsyttää, mutta on ollut ihanaa taas päästä tekemään sitä, mitä varten on opiskeltu viisi vuotta maisteriksi. Opettaminen on yksi rankimmista ammateista ikinä, mutta samalla niin kovin palkitsevaa. Vaikka hetkittäin on puuduttavaa olla poliisina ja kurinpitäjänä, ja yrittää löytää yhteinen sävel uusien oppilaiden kanssa, mikään ei silti ole parempaa kuin työstä saatu vilpitön palaute. Vai voitteko te kehuskella sillä, että ensimmäisen työpäivän ensimmäisellä sekunnilla saatte lämpimän ryhmähalin ”työkavereilta”? 🙂 Lapsilta myös kuulee aika mainioita juttuja, joskus ihan sivukorvalla ja joskus suorana palautteena. (Niistä saisi jo ihan oman postauksen aikaiseksi…)

Kiireestä huolimatta ajattelin jakaa muutamia viimeaikojen kuulumisia sekalaisten kuvien muodossa. 

Hello!

This is what it looked like tonight when I finally got home from work. Yesterday it was already completely dark when I made it home. My days have become really long working two dayjobs, and yesterday I was giving a viola lesson on top of everything else. I am exhausted, but at the same time it´s great to work in my own field that I studied for 5 years. Teaching is one of the toughest jobs ever, but at the same time one of the most rewarding ones. Even though it´s sometimes frustrating to be a cop and try to maintain order, while trying to find a common ground with the new students, nothing is better than the direct feedback from my work. Can you brag that you got a warm group hug from your ”coworkers” the first second you spent at work? 🙂 Sometimes I hear some pretty funny stories from the kids as well; sometimes on accident, sometimes via straight feedback. (I could probably write an entire post about these…)

Despite my hectic life, I decided to share a couple of random pictures.

Tässä pientä esimakua koulutyöskentelystä. Ei hassumpaa tehdä työtä, jossa minulle maksetaan siitä, että ripottelen vesimelonin päälle kuivahiivaa ja vahdin sen aiheuttamaa reaktiota auringonpaisteessa. 😉 (No, sanottakoon ettei tämä ehkä kerro ihan koko totuutta erityisopettajan työstä…)

Here´s a little sneak peek of our school work. Not to bad to get paid to sprinkle yeast on top of a watermelon and watching the reaction in the sunshine… 😉 (Well, I must say this might not be a complete description of a Special Education teacher´s job…)

Näihin tunnelmiin haluaisin päästä viikonloppuna: ulos leikkimään lasten kanssa, ja nauttimaan vapaa-ajasta myös aikuisessa seurassa. Nyt työssäkäyvänä äitinä viikonloput nousevat ihan korvaamattomaan asemaan, ja yritän olla käyttämättä niitä pelkästään pyykinpesuun ja siivoamiseen. 😉 

This is where I want to be this weekend: outside playing with my kids, and enjoying my freetime in adult company. Now, as a working mom, the weekends are so much more special than before – and I try not to waste them just doing laundry and cleaning. 😉

… Ihanaa myös vaihtaa vapaalle pukeutumisen suhteen. Vaikka tykkäänkin laittautua, on ihanaa laittaa pitkästä aikaa farkut jalkaan ja joku rento hippitoppi päälle. Täällä kun opettajat pukeutuvat jakkupukuihin tai vastaavaan business casual -lookiin.

… I also can´t wait to wear casual clothes. Don´t get me wrong, I love to dress up, but it´s still fun to wear my jeans and some loose hippie-top. Here teachers wear very formal clothes in comparison to the Finnish teachers´ uniform (= jeans and a hoodie).

Huomenna työviikon päätteeksi luvassa tyttöjen ilta (viime viikolla vietimme fondue-iltaa, tosin eri porukalla). Viimeksi dippailimme kasviksia ja leipää artisokka-pinaatti-juustodippiin, sekä jälkiruuaksi juustokakkua, brownieita, rice crispie -barseja, hedelmiä ja marjoja suklaadipissä. Nam! Huomenna luvassa shoppailua ja Cheesecake Factory. Mikäs sen parempaa?

Tomorrow we´re having a girls´ night out (last week we had one as well, just with a different group of girls). Last time we did a spinach-artichoke-cheesedip with vegetables and bread, and some cheesecake, brownies, rice crispie bars, fruit and berries in a chocolate dip. Yum! Tomorrow we are going shopping and to the Cheesecake Factory. Can´t beat that!

Kuluneella viikolla piipahdin nopeasti apteekissa, ja hyllyrivien läpi viilettäessäni silmäkulmassa vilahti jotain todella tuttua. En ollut edes aikeissa pysähtyä kosmetiikkahyllylle, mutta jokin oli alitajuisesti kiinnittänyt huomioni, ja oli pakko kääntyä takaisin katsomaan. Meinasin tipahtaa istualleni, kun bongasin Lumene Finlandin Tyrnimarjakosmetiikkaa 25 prosentin alennuksella kaikkien Jenkkituotteiden seasta. Anteeksi mitä? Oli vähän koominen olo lueskella suomenkielisiä tuoteselosteita lähiapteekissa. Hauskaa, miten ihmisen alitajunta nappaa ärsykkeen näin nopeasti, ihan vain värikombinaation perusteella. Kyseisiä tuotteita en ole edes koskaan Suomessa käyttänyt muuta kuin testerin muodossa. Näitä on kyllä paljon kehuttu, joten saatanpa vaikka käydä hakemassa alennuksilla koekappaleen itselleni…

Last week I quickly swung by a pharmacy, and as I stormed through the shelves, I saw something odd in the corner of my eye. I wasn´t even going to stop by the cosmetics, but something had clearly subliminally caught my attention, so I had to turn around and go look. I couldn´t believe my eyes when I spotted Lumene Finland products on the shelf, with a tempting 25 % discount. Excuse me, what? It felt a little bit comical to read all those Finnish product labels in a local pharmacy. Kind of funny how the human subconscious grabs a stimulus so quickly, just based on a color combination. I haven´t even used these products in Finland, (besides as a tester). Many people have praised these though, so I just might go back and get my own with a discount.

Tässä muutamia hassuttelukuvia pienten palleroitteni kanssa. Miten voikaan työpäivän aikana tulla niin kova ikävä juuri niitä samaisia terroristeja, joista epätoivoisesti olin pyrkimässä eroon töitä hakiessani? 😀 Pulla ja Pallo tykkäävät iltaisin lillua kanssani ulkona poreammeessa, ja juuri sellaista rentoutusta olemme kaikki tämän viikon aikana kaivanneetkin. Kyllä taitaa tilapäinen koti-isyys ottaa sekä isän että tyttärien voimille, kuten ylläolevasta kuvasta näkyy… 🙂

Here are a couple silly moments with my munchkins. How can you start missing someone so much during a work day? The very same terrorists I wanted to get away from when I started applying for jobs? 😀 These girls love to go hottubing in the evening, just the kind of relaxation we all need after this week. Looks like the temporary stay-at-home-dad -business is tiring for everyne. 🙂