VANHEMMAN SUUSTA

IMG_20141005_144115.jpg

 

Kaikki tietävät ne klassiset ”lasten suusta” -anekdootit, joille jaksaa vielä vuosikymmenienkin päästä nauraa (ainakin omassa perhepiirissä). Toki lasten jutut ovat usein ihan hillittömiä, mutta hyvin usein sitä saa itsekin kokea niitä WTF-hetkiä, kun itsekin jää epäuskoisena ihmettelemään, mitä ihmettä mä just nyt sanoin. Vanhempana sitä joutuu päivittäin mitä eriskummallisimpiin tilanteisiin seikkailunhaluisten (tai vain yksinkertaisesti erittäin alhaisen älykkyysosamäärän omaavien) lapsosten kanssa. Kas tässä kolmen eri tason komentoja, joita meidän perheessä on viime aikoina käytetty:

 

LEVEL 1: Päivittäiset ”nää-tulee-niin-selkäytimestä” -hokemat:

Tuntuuko koskaan siltä, että levy on jäänyt päälle? Tällä osastolla sijaitsevat komennot, joita käytetään päivittäin niin monta kertaa, että alkaa tuntea itsensä papukaijaksi. Näitä käyttää niin rutiininomaisesti, ettei välttämättä edes muista mitä sanoi. Melkeinpä voisi laittaa tiettyihin kellonaikoihin automaattisen komentokeskuksen pyörimään… 

– Tule alas sieltä

– Istu oikein päin (ei siis ylösalaisin tai selkä kohti ruokapöytää)

– Ota se pois suusta

– Syö kunnolla

– Rauhoitu / Kävele

– Pysy äidin vieressä

– Valot pois

– Mene takaisin sänkyyn

 

IMG_20140919_093252.jpg

LEVEL 2: ”Mistä ihmeestä te revitte näitä ideoita”

Kakkoslevelin komennot ovat niitä ”älä laita kissaa mikroaaltouuniin” -tyyppisiä juttuja, joita ei ole erikseen tullut mieleen kieltää. Näille tempauksille tulee lähinnä pyöriteltyä silmiä, koska olisi ilmeisesti pitänyt itsekin tajuta ohjeistaa lasta paremmin, koska taaperohan ei tajua että komento ”älä piirrä käsiin” ulottuu myös muihin ruumiinosiin.

– Älä piirrä ikkunalautaan 

– Älä piirrä jalkoihin / naamaan / vatsaan / younameit. (Olin juuri kieltänyt piirtämästä käsiin.)

– Älä pese käsiä äidin vesi- tai maitolasissa.

– Älä suihkuta suihkepullolla äidin tietokonetta. (Annoin tytölle siivousvälineet, jotta hänet voisi ”osallistaa” kotitöihin. Hyvä idea…)

– Hydrokortisonia ei ole tarkoitus levittää kosteusvoiteen tapaan joka armaaseen ihosoluun.

– Avattua jugurttia ei kannata jättää eväslaukkuun, vaan se syödään silloin loppuun tai heitetään roskiin.

 

IMG_20141113_123410.jpg

LEVEL 3: Lauseet, joita en villeimmissä kuvitelmissanikaan uskonut koskaan käyttäväni

Absurdiuden huipentuma – lasten kanssa voi odottaa ihan mitä tahansa. Esimerkkitilanteet elävästä elämästä.

– Ota omenalohkot pois alushousuista. 

– Älä nuole mun polvea.

– Älä laita pissaisia pikkareita liinavaatekaappiin tai äidin matkalaukun uumeniin. (Onneksi tajusin kysyä, mihin neiti oli yöllisillä reissuillaan jemmannut alusvaatteensa…)

 

– – –

Olisi mahtavaa kuulla muiden vanhempien kokemuksia siitä, mitä kuningasideoita teidän perheessä on viime aikoina keksitty ja ”mitä-mä-just-sanoin” -hetkiä teillä on koettu! 🙂

 

P.S. En ole vielä joutunut turvautumaan appiukkoni kuolemattomiin tuhahduksiin ”Go climb a cactus” tai ”Go play in the highway”, kun lapset ovat tavallistakin vilkkaampia… Joku saattaisi pian soittaa lastensuojelun paikalle 😀 

Kommentit (2)
  1. ”Mitä sä piilottelet siellä!Nyt heti annat sen äidille” NOOOOT good idea, jos sattuu olemaan kahden pojan äiti.Ikinä et tiedä mitä saat käteesi:räkää,liiskatun etanan,pähkinän,purkan…

    Tää nyt jostain syystä tuli näin ekana mieleen 😀

  2. Hahahaha ihan loistavia!! 😀 Hekottelin ääneen tätä lukiessani. Voisin itsekin laittaa lasten letkausten lisäksi vähäksi aikaa myös omat sanomiseni syyniin ja tehdä vastaavan postauksen! Luulen, että meilläkin ylletään kolmostasolle päivittäin. 😉 

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *