Välillä kuulee puhuttavan, että lapset nukahtavat illalla helposti. Kuulemma jätetään vain pinnasänkyyn ja sinne ne yksin sitten sammahtavat. Ehkä lauletaan pieni tuutulaulu ja silitetään untuvaista päätä että aijai, nuku hyvin.

Minulta on selvästi jäänyt joku manuaali lukematta. Meillä nimittäin tanssitaan jatkuvaa riverdancea pinnasängyn laitoja pitkin, ja auta armias jos äiti ei ole tätä jokailtaista showta seuraamassa, aina encoreen asti. Usein olo on kuin speksissä konsanaan, joku jostain kuiskuttelee taaperon korvaan jatkuvaa omstarttia. 

Ja tästä sitten kippaillaan makuuasentoon, uudestaan ja uudestaan. Kiitokseksi saa yleensä tutista päähän. Ja sitten sitä tuttia saa hämärässä huoneessa haroa pitkin lattioita, koska ilman tuttia on nukahtamista aivan turha yrittää. Pimeässä loistavia tutteja on kokeiltu huonolla menestyksellä, loistavat vähemmän pimeässä kuin oma albiinoihoni.

Kyllähän se loppujen lopuksi sinne pää pinnoja vasten kolisten nukahtaa, mutta siinä vaiheessa on kyllä esirippu ollut alhaalla jo pitkään, esiintyjä ei vain ymmärrä lopettaa ajoissa.