9. luukku – Ei ole huonoa aikaa jouluelokuville
Jihuu, arkipäivät ja blogirutiineihin palautuminen! Kyllä elämä on yllättävän tuotteliasta, kun herää kuudelta aamulla.
9. luukku – Ei ole huonoa aikaa jouluelokuville
Hah, ensi viikolla on viimeinen arkimaanantai ennen joululomamaanantaita. Se on minusta juhlimisen paikka. Tämä päivä meni sellaisessa koomassa viikonlopun jäljiltä (terveisiä 15-vuotiaalle minälle: et voi ikuisesti valvoa öitä läpi ja olla täysissä järjissäsi seuraavana päivänä, eikä kaikki aikuiset sukulaiset ole ihan nössöjä, kun niitä nukuttaa jo kello 23), että vain iltalöhöily auttaa. Eipä olekaan parempaa ajankohtaa aloittaa jouluelokuvakautta, kuin juuri tänään.
Kävin kovaa itsenäistä taistoa Kaunottaren ja Kulkurin (se on mielestäni jouluelokuva, koska se alkaa joulusta) ja Rakkautta vain -elokuvan välillä. Yksin kotona – se ensimmäinen varsinkin – olisi ollut myös hyvä vastus, mutta meillä ei sitä hyllystä löytynyt.
Joten, Rakkautta vain ja itkuhanat auki ja kieriskely jouluisessa paatoksessa alkakoon. Olisin halunnut sanoa jotain pisteliästä kaikesta sellaisesta yliromantisoidusta joulusta, jossa syrjitään joulunvihaajia ja juutalaisia, mutta en voi. Ehdin jo pehmetä selkärankaa myöten, kun näin elokuvan ensimmäiset kolme minuuttia.
Takkutukkainen (pipo ei ole ystävä), sumuinen ja maanantain selättämisestä iloinen tuuletus jouluelokuville. Ihanaa.
Mitkä ovat teidän lempijouluelokuvianne? Mutta mitä tapahtui Joulupukille? Predator 2?
– Jenni H.
