Täällä elellään viimeistä viikkoa Haugesundissa. Käsittämättömän nopeasti meni aika. Udlandin hoivakodissa pari päivää työharkkaa jäljellä ja asukkaiden hoito on sujunut sitä paremmin mitä enemmän asukkaita ja rutiineja on oppinut tuntemaan. Osastolla on ihania ihmisiä ja töihin tullessa tulee niin hyvä mieli, kun asukkaiden ilme kirkastuu ja saa iloisen tervehdyksen. Harmi ettei kielimuurin takia pysty keskustelemaan heidän kanssaan paremmin. Heillä olisi varmasti uskomattomia tarinoita kerrottavana.

Valitettavasti vaihdon viime viikot ovat menneet aikalailla harmituksen vallassa, kun saimme tietää, että joudumme maksamaan opiskelija-asunnostamme vuokraa kesäkuun loppuun saakka, eli kaksi ylimääräistä kuukautta kotiinpaluun jälkeen. Ei mikään pieni summa opiskelijalle. Täällä opettajamme ovat asiasta myös hämmästyneitä ja yrittävät selvittää voiko asialle tehdä jotain, kehnolta silti näyttää. Harmitusta on myös aiheuttanut Suomesta saatu etätehtävien tulva. Norjan opettajamme kauhistelivat asiaa ja kertoivat, että kun heidän opiskelijansa lähtevät vaihtoon, niin he varmistavat, ettei heidän tarvitse tehdä mitään koulutehtäviä Norjan päähän, vaan että opiskelijat saavat nauttia täysillä vaihtoajastaan ulkomailla. Jos siis suunnittelet vaihtoon lähtöä, niin ota etukäteen selvää minkälaisen työmäärän joudut ottamaan kotimaasta mukaasi. Vaihtoon on turha lähteä, jos joudut kaiken vapaa-aikasi tekemään kouluhommia.

Loppuajan suunnitelmat menivät täällä  yllättäen täysin uusiksi, kun sain mahtavan kesätyötarjouksen Suomesta. Sen vuoksi palaan Suomeen melkein pari viikkoa etuajassa. Olenkin joutunut nyt tekemään ylitöitä Udlandissa ansaitakseni vähän vapaapäiviä ennen töiden alkua. Haugesundista lähtee suora lento viikonloppuna Espanjaan, jossa lomailen muutaman päivän ennen Suomeen paluuta. Espanjassakin tosin joudun Skypen kautta osallistua koulun opinnäytetyön seminaariin klo 7 aamulla…

Vaihtoaika täällä oli opettava kokemus. Kämppisten kanssa asuminen, erilaisten kulttuurien kanssa toimiminen ja ylipäänsä eläminen vieraassa maassa, jonka kieltä ei osaa on kasvattava kokemus ja Suomeen palattuaan osaa toivottavasti arvostaa asioita, jotka ennen olivat itsestäänselvyyksiä. Norjan korkean hintatason jälkeen Suomi tuntuu varmaan edulliseltakin 🙂 Norjasta tulen kaipaamaan ennen kaikkea ystävällisiä ja kohteliaita ihmisiä sekä luontoa. Mitä en jää kaipaamaan on kova tuuli ja kallis ruoka.

Harmittaa kun on tullut otettua niin vähän valokuvia, mutta alla muutama kännykän kätköistä mm. paikallisten lempisuklaa, Komle-ruoka, lenkkimaastoa, hoitsuhommia…

Ha det bra Haugesund!

Maanantaina aloitin gerontologisen hoitotyön harjoittelun hoivakoti Udlandissa, jossa jo moni muukin vaihtari on. Udland on kaukana keskustasta, joten työmatkaan pitää varata noin puoli tuntia aikaa, ensin 20min bussissa, sitten 10min kävellen. Udland on kolmekerroksinen iso palvelukeskus, jossa on useita osastoja, joille kaikki vaihtarit ovat jakautuneet. Itse aloitin osastolla, jossa on somaattisesti sairaita vanhuksia sekä muutama dementikko. Osasto on mukavan kodikas ja asukkailla on omat isot huoneet + parveke ja kylpyhuone. Asukkaita on vain 8 ja hoitajamitoitus on aamuvuoroissa 1 sairaanhoitaja ja kaksi lähihoitajaa, sekä ilta- ja yövuoroissa 1 sairaanhoitaja ja 1 lähihoitaja. Minun lisäkseni osastolla on kaksi norjalaista lähihoitajaopiskelijaa, joten kiirettä ei ole ollut missään vaiheessa. Kukaan vaihtari ei oikein piittaa olla Udlandissa juurikin tekemisen puutteen vuoksi. Ärsytystä on aiheuttanut myös se, että suuri osa henkilökunnasta ei puhu englantia. Itselläni kävi ohjaajan ja osaston suhteen hyvä tuuri, että ohjaajani sekä pari muuta hoitajaa kyllä osaavat englantia. Luulen, että tällä jaksolla opin paremmin puhumaan myös norjaksi, koska asukkaat tykkäävät jutella PALJON.

Täällä asukkailla on aika hyvät oltavat, koska hoitajilla on heille niin paljon aikaa ja tarjolla on joka viikko erilaista ohjelmaa, kuten hengellisiä tapahtumia, bingoa, jumppaa, musiikkia.. Meillä on tietysti myös muutamia hyvin huonokuntoisia asukkaita, jotka näihin eivät jaksa mennä.

Eilen oli alakerrassa kevätjuhla, johon kaikki talon asukkaat saivat osallistua noin 20e hintaan. Meidän osastoltamme veimme 4 asukasta sinne. Kaikki pukeutuivat parhaimpiinsa ja juhlassa tarjoiltiin pöytiin erilaisia leipiä, joiden täytteenä oli esim. graavilohta ja katkarapuja, pihviä… Niiden lisäksi tarjoiltiin viiniä, kakkua ja kahvia. Parasta oli kuitenkin illan ohjelma. Paikalla oli bändi, joka soitti norjalaista iskelmämusiikkia, oli sketsihahmoja, salsatanssijoita, yhteislauluja, arvontaa… Oli todella hauskaa ja mahtavinta oli nähdä miten asukkaat nauttivat.

Tänään sitten olikin taas osastolla perustylsä perjantai. Rutiinipäivä menee suurinpiirtein näin:

• klo 8.30 asukkaat ylös, pikkupesut ym.
• klo 9.30 aamupala, eli leipiä erilaisilla päällisillä esim. hillo+homejuusto, muna+silli, hillo+herajuusto…
• klo 10.30 haavanhoitoa tai muita toimenpiteitä jos tarvetta.
• klo 13.30 päivällinen, joka on päivän ainoa asukkaille tarjottava lämmin ruoka.
• klo 15.30 kakkukahvit
• klo 18.00 iltapala, eli taas samanlaisia leipiä kuin aamupalalla.
• klo 22.00 mennessä asukkaat nukkumaan.

Näiden välissä siistitään paikkoja, hengaillaan asukkaiden kanssa, ulkoillaan, vastaillaan kelloihin, asentohoidetaan jne. Missään välissä ei ole kiire eikä tarvi juosta. Täällä saa kaiken tehdä kaikessa rauhassa. Jos haluat hoitajana helpon työn hyvällä palkalla, niin voin suositella norjan kielen opiskelua ja tänne muuttoa. Itselle tämä on vähän liiankin leppoisaa, mutta kiva nähdä että tällaisiakin paikkoja on.