Viikon kuulumisia

Kesäloma on alkanut – ja sen huomaa blogini hiljenemisestä. Pari päivää on tullut vietettyä puistoissa kesää fiilistellen ja seuraavaksi olisi tarkoitus juhlia koulunsa päättäviä. Ensi viikolla alkavat kesätyöt, joten ehkäpä myös säännöllisempi elämä ja enemmän postauksia.

Keskiviikkona tuli lähdettyä hieman yllättäen shoppailemaan, syömään ja viiniä nautiskelemaan puistoon erään ystävämiehen kanssa. Illan viiletessä sain hänen takkinsa ympärilleni ja katselimme merellä lipuvia laivoja. Ihana kesä ja yllättävät illat!

Torstaina olikin aika juhlia opiskelijaporukassa kevään viimeistenkin opintojen päättymistä. (Okei, pari juttua on vielä kirjoittamatta…) Suuntasimme jälleen puistoon, missä olikin aivan ihana sää. Aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta ja oli oikeastaan jo aika kuuma. Puisto hengailun kruunasi hyvät eväät. Itse olin paistanut munkkeja kaikille opiskelukavereilleni samaisena aamuna.

 

2013-05-30_14.29.16_1.jpg

 

Olivat erittäin makoisia ja kehuja sateli. Pakko myöntää, ei itselleni niinkään maistunut koko aamun paistamisen jälkeen.

Seuraavaksi olisi tarkoitus lähteä kotopuoleen ja auttaa ylioppilasjuhlien järjestelyissä, sillä rakkaasta siskostani tulee ylioppilas! Lisää juhlia siis tiedossa ja ehkä muutaman päivän tauko jälleen postauksissa. Palaillaan viimeistään ensi viikolla. Kaunista ja kesäistä viikonloppua kaikille ja erityisesti valmistuville! 🙂

Suhteet Ruoka ja juoma Oma elämä Opiskelu

Jännitysten yö!

Lupasin kertoa myös täällä blogini puolella viime yön tapahtumista. Pitkään aikaan en ole jännittänyt niin paljoa kuin viime yönä! Jännitys ilmeni muun muassa paniikkisiivoamisena, kikatuksena ja levottomana liikehdintänä ympäri yksiötäni. Viime yön tapahtumat tuntuivat absurdeilta, koskapa tuommoista tulee tehtyä! (Kannattaa lukea eilinen juttuni)

Jotta koko yön valvominen onnistui ystäväni kanssa, tarvitsimme paljon energiaa. Siksi herkuttelimmekin seuraavilla herkuilla, jotka olivat muuten aika taivaallisia:

 

2013-05-27_22.19.49.jpg

 

Herkuttelun lomassa suunnittelimme puhelujen sisältöä. Miten paljon se englannin puhuminen voikaan jännittää! Siksi kirjoitimme ylös sanatarkasti, mitä sanoisimme. Eihän ne puhelut aivan suunnitelman mukaan mennyt, mutta tarpeeksi hyvin kuitenkin. 🙂

Soitimme kolmeen eri paikkaan. Ensimmäisessä paikassa vastaanotto oli tyly, joten meitä ei voitu auttaa. Tästä sisuuntuneena päätimme soitella niin pitkään, että joku kiinnostuisi. Meinasi siinä usko onnistumiseen vähän horjahtaa, mutta onneksi emme luovuttaneet. Seuraavaksi soitimme erääseen päiväkotiin ja sieltä luvattiinkin soitella seuraavana päivänä takaisin päin, kun joku vastaava tulee töihin. Odotamme ensi yönä siis puhelua Australiasta, iik! (Tässähän tulee siirryttyä Australian päivärytmiin ihan vahingossa 😀 ) Tämän puhelun jälkeen kiljuimme jo aivan innoissamme ja häkeltyneenä onnesta! Päätimme kuitenkin soittaa vielä yhteen paikkaan…

Kolmas paikka oli myös päiväkoti, josta puhelu yhdistettiin jollekin koordinaattorille. Tämä koordinaattori oli aivan ihana ja lupasi auttaa meitä! Meinasi kyyneleet tulla silmiin tässä vaiheessa, tämähän voi onnistuakin! Hän pyysi laittamaan sähköpostia, jossa kertoisimme lisää itsestämme ja opinnoistamme. Arvaattekin varmaan, että kirjoitimme sen heti. Eipä olekaan tullut kirjoiteltua kovin montaa sähköpostia Australiaan keskellä yötä. Saati sitten puhuttua niitä Australian-puheluita!

Nyt odotamme, vastataanko meidän sähköpostiimme ja mikä vastaus on. Aamulla ei tullut paljon nukuttua, sillä jännitimme niin paljon, että oli pakko harvase hetki käydä tarkistamassa sähköpostit. Ette arvaakaan, kuinka tuskaista tämä odottaminen on! Haluan tietää nyt ja heti sekä saada hyviä uutisia! Onneksi pitkästä aikaa on toiveikkaampi olo tämän haaveeni toteutumisen suhteen. En malta odottaa, kunpa tästä tulisi totta!

Suhteet Ruoka ja juoma Oma elämä Matkat