Aikuiset haluavat tunkea lapset ideologiseen muottiinsa – eikä se ole sukupuolisensitiivisyys

”Meneillään on hyökkäys Viron kansakunnan sielua vastaan. Viroon yritetään pakottaa kulttuurimarxilainen ideologia: monikulttuurisuus ja homoagenda”, väitti Viron valtiovarainministeri Martin Helme toukokuussa Helsingin Sanomissa.

Kaksitoista päivää aikaisemmin Helme teki Viron hallituksen virkaanastujaisissa oikeistoa ihannoivan käsimerkin. Helme on oikeistokonservatiivisen Ekre-puolueen jäsen samoin kuin ulkomaankauppaministeriksi nimitetty Martin Kuusik, jota on epäilty perheväkivallasta.

Kun Kuusik vannoi valaansa, Viron presidentti, sananvapautta paidallaan puolustanut Kersti Kaljulaid käveli ulos istuntosalista.

Kuusik joutui eroamaan tehtävästään nopeasti.

”Liberalismi tarkoittaa enenevää radikaalia vasemmistoagendaa, ja se on äärimmäisellä tavalla ihmisluonnon vastainen. Meneillään on hyökkäys miehenä ja naisena olemista vastaan”, Helme jatkoi Helsingin Sanomissa.

Tällaisille ajatuksille on nyt tilausta, sillä Ekrestä tuli vaaleissa Viron kolmanneksi suurin puolue.

Joillekin tämä on ollut järkytys. Esimerkiksi Raimond Kaljulaidille, joka irtisanoutui parlamenttiryhmästään Ekren takia.

”Oikean laidan ekstremistit tavallaan trollaavat meidän yhteiskuntiamme. – – He kiusaavat heikompiaan: maahanmuuttajia, homoyhteisöä, lgbt-yhteisöä, Viron venäläisvähemmistöä, ja se on kerta kaikkiaan moraalisesti väärin”, Kaljulaid sanoi Helsingin Sanomissa.

Opetussuunnitelma 50-luvulta

Itse kiinnitin Viroon viimeksi huomiota lokakuun lopussa, kun varhaiskasvatuksen opetussuunnitelman luonnos nousi julkisuuteen.

”Lastentarhanopettajan tulee tuntea erot tyttöjen ja poikien kehityksessä. Erot tulee ottaa huomioon lasten leikkejä, opetusta ja muuta toimintaa suunnitellessa”, suunnitelmassa todettiin.

Monikulttuurisuuteen otettiin kantaa seuraavasti:

”Kaksi- ja monikieliset perheet ovat lapsen puheen kehityksen kannalta maailmanlaajuinen ongelma.”

Luonnos oli laadittu kasvatusalan asiantuntijoiden selän takana, suorastaan salaa.

Se herätti Virossa laajasti kritiikkiä, mistä luonnoksen laatijat olivat ihmeissään. Luonnoksen takana oli kieltenopettaja Urve Läänmets ja hänen kokoamansa työryhmä. Läänmets on toiminut opetusministeri Mailis Repsin neuvonantajana ennenkin.

Reps sanoi kohun keskellä, ettei hän ole nähnyt koko suunnitelmaa, vaikka hän oli kirjoittanut siihen alkusanat. Puolue paikkaili hänen puheitaan jälkikäteen.

Kritiikin vuoksi opetussuunnitelman luonnoksesta luovuttiin, mutta vielä on epäselvää, miten koulutusalan ammattilaisten ja työryhmän toisistaan eroavat mielipiteet voidaan sovittaa yhteen.

Hallituksen on epäilty kaatuvan ennenaikaisesti.

Perinteisten roolien kannattajat

Mietin Viroa viime viikolla, kun Poikien äidit -ryhmä julkaisi Facebookissa mietelauseen: ”Lupaan kasvattaa poikani kunnioittamaan tytärtäsi. Kasvata tyttäresi niin, että hän on kunnioituksen arvoinen.”

Kun kritisoin mietelausetta sellaisen kulttuurin pönkittämisestä, jossa seksuaalisen väkivallan uhreja syytetään heidän kohtaamastaan väkivallasta, Poikien äidit poisti kommenttini ja lopulta esti minut kokonaan.

Ylläpitäjä ihmetteli, miten harmittomasta mietelauseesta saatiin väännettyä tasa-arvokysymys.

Jos joku lukija nyt pohtii samaa, kyse on tästä: Kun sanotaan, että tytön tulisi olla kunnioituksen arvoinen, se viittaa implisiittisesti siihen, ettei tyttö saa olla liian kevytkenkäinen tai seksuaalisesti aktiivinen eikä käyttäytyä tytölle epäsopivalla tavalla. Samaan sarjaan kuuluvat haukkumanimet, joilla pilkataan tyttöjen seksuaalisuutta. Joka muuta väittää, valehtelee.

Lisäksi vielä yleisempi huomio: kenenkään ei pitäisi joutua erikseen ansaitsemaan kunnioitusta sukupuolesta riippumatta.

Sukupuolitietoinen kasvatus – eli mikä?

Poikien äidit on monipuolinen yritys, joka tarjoaa seuraajilleen erilaisia tuotteita, tapahtumia ja palveluita. Tarjolla ovat esimerkiksi: Boy Mom -koru Swarovski® -kristallisydämellä (59 e), Poikien äidit -jumppapussi (18 e), Pojan käyttöopas äideille (23,90 e), lukuisia erilaisia t-paitoja (22–25 e) sekä erilaisia tapahtumia, kuten teemaristeilyjä.

”Teemme yrityksille myös laadukasta sisällöntuotantoa haamukirjoittajina. Ota rohkeasti yhteyttä, jos tarvitset apua blogi-, markkinointi- tai nettisivujen sisällöntuotantoon. Meiltä se käy käden käänteessä! ”, Poikien äidit lupaa nettisivuillaan.

”Kannatamme tasa-arvoa ja puollamme sukupuolitietoista kasvatusta. Jokainen poika on arvokas juuri sellaisena kuin on”, yhteisön esittelyssä luvataan.

Poikien äideillä on varmasti hyvä tarkoitus, eivätkä kaikki heidän postauksensa muistuta Viron varhaiskasvatuksen hyllytettyä opetussuunnitelmaa. ”Identiteetin rakentaminen lapsensa sukupuolen ympärille ei vain lupaa mitään hyvää”, kommentoi nimimerkki Riinake mietelauseen herättämää keskustelua Twitterissä. Minusta tämä oli osuva huomio.

Sukupuolitietoisen kasvatuksen ydintä kun on se, ettei lapsen sukupuolella ole mitään merkitystä. Ei ole erikseen tyttöjen ja poikien leluja, leikkejä, piirteitä eikä vaatteita. Siksi kokonaisen liikeidean muodostamista tiettyä sukupuolta edustavan lapsen ja vanhemman ympärille on vaikea nähdä sukupuolitietoisena.

Ajatteleeko kukaan lapsia?

Usein sukupuolisensitiivistä kasvatusta kritisoidaan siitä, että aikuiset yrittävät tuputtaa lapsille omaa poliittista ideologiaansa. Ideologiaa, jonka tavoitteita ovat muun muassa homosaatio, suomalaisuuden tuhoaminen, viherfasismi ja ilmastohysteria.

Sanoisin, että omaa ideologiaansa lapselle tuputtavat pikemminkin ne, jotka yrittävät kiihkeästi vartioida sukupuolten rajoja, pönkittävät stereotyyppisiä sukupuolirooleja ja käyttävät paljon aikaa perustellakseen, miksei sukupuolten eroja saisi hämärtää.

Pohjimmiltaan on tärkeintä, että lapsi saa olla sellainen kuin on. Tyttö, poika tai jotain muuta. Sosiaalinen, ujo tai jotain muuta. Yksikielinen, kaksikielinen tai jotain muuta.

Silti aina kunnioituksen arvoinen.

Puheenaiheet Lapset Ajattelin tänään Uutiset ja yhteiskunta

Mitä ihmettä on laillinen vihapuhe?

Viime perjantaina Sannikka&Ukkola -keskusteluohjelmassa juteltiin laillisesta vihapuheesta. Sen perusteella monelle saattoi jäädä se virheellinen käsitys, että esimerkiksi huorittelu on laillista.

Lain mukaan kunnianloukkaus merkitsee sitä, että ihminen esittää toisesta ”valheellisen tiedon tai vihjauksen siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa.”

Siispä huorittelu voi täyttää rikoksen tunnusmerkistön. Väärinkäsitys on saattanut syntyä siitä, että kyseisen kaltaisesta solvaamisesta tuomitaan vain harvoin.

Helsingin Sanomien jutussa kuvataan tilannetta, jossa kolarin toinen osapuoli haukkui naista huoraksi ja petturiksi. Nainen teki tästä rikosilmoituksen, mutta esitutkinta lopetettiin, koska loukkaavat sanat olivat ”rikoslajissaan vähäisiä ja yksittäisiä”. Toisessa tapauksessa huorittelu johti kunnianloukkaustuomioon.

”Näyttää siltä, että kyse on arpapelistä. Samankaltaisista loukkauksista toinen saattaa johtaa sakkoihin ja korvauksiin, toisen tutkinta lopetetaan kesken”,Susanna Reinboth ja Satu Vasantola kirjoittavat.

Toimittajat kävivät juttua varten läpi 867 päätöstä kunnianloukkauksista. Niiden perusteella kunnianloukkausten seuraukset ovat sattumanvaraisia.

Sukupuoli vaikuttaa kunniaan

Sattumanvaraisuudesta hyväksi esimerkiksi kelpaa toimittaja Johanna Vehkoon kunnianloukkaustuomio. Vehkoo kutsui yksityisessä Facebook-päivityksessään oululaista kaupunginvaltuutettua Junes Lokkaa natsipelleksi. Lokka on arvostellut Vehkoon työtä useasti ja hänet on tuomittu sakkoihin kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Tuomioon johtanut tilanne sai alkunsa, kun Lokka ilmoitti videolla menevänsä kuvaamaan Vehkoon julkista esiintymistä.

Reinbothin ja Vasantolan mukaan uhrien joukko muuttui sitä miesvaltaisemmaksi, mitä pidemmälle oikeusprosessissa mentiin.

”Syyttäjillä näyttäisi olevan korkeampi kynnys viedä käräjille juttuja, joissa uhrina on nainen”, he kirjoittavat.

Miehet myös saivat kunnianloukkauksista suurempia korvauksia kuin naiset.

Yksi ongelma oli se, että viranomaiset tunsivat hyvin vaihtelevasti sosiaalista mediaa, jossa vihapuhe usein leviää. Toinen oli asenteellisuus: syyttäjä saattoi perustella tutkinnan keskeyttämistä sillä, että somekeskustelija ottaa riskin pilkatuksi tulemisesta, joten seuraukset on syytä sietää.

Vihapuhe vaientaa

Tuoreen tutkimuksen mukaan lähes puolet kansanedustajista on kohdannut vihapuhetta. Vihapuhe ei ole rikosnimike, mutta Euroopan neuvoston ministerikomitean suosituksen mukaan ”vihapuhetta ovat kaikki ilmaisumuodot, jotka levittävät, lietsovat, edistävät tai oikeuttavat etnistä vihaa, ulkomaalaisvastaisuutta, antisemitismiä tai muuta vihaa, joka pohjaa suvaitsemattomuuteen.”

Tutkimuksen mukaan naiset kohtaavat vihapuhetta miehiä useammin. Poliitikoilla kunnianloukkauksen kynnys on kuitenkin korkeampi kuin yksityishenkilöillä, jos arvostelun kohteena on hänen poliittinen toimintansa. Se ei kuitenkaan merkitse sitä, etteikö ihmistä voisi tuomita julkisessa tehtävässä toimivaan henkilöön kohdistuvasta kunnianloukkauksesta tai laittomasta uhkauksesta.

Laiton uhkaus merkitsee sitä, että henkilö ”uhkaa toista rikoksella sellaisissa olosuhteissa, että uhatulla on perusteltu syy omasta tai toisen puolesta pelätä henkilökohtaisen turvallisuuden tai omaisuuden olevan vakavassa vaarassa.”

42 prosentilla tutkimuksen päättäjistä vihapuhe on vähentänyt halua osallistua julkiseen keskusteluun. Tämä on ongelma varsinkin siksi, että vihapuhe on niin sukupuolittunutta.

Arkkipiispa emeritus Kari Mäkisen johtama työryhmä tutki puolen vuoden ajan keinoja vihapuheen kitkemiseen ja julkaisi keväällä aiheesta raportin, josta Yle uutisoi. Raportin mukaan rasismi ja sukupuoleen kohdistuva häirintä ovat Suomessa yleisempiä kuin Euroopassa keskimäärin.

Raportti painottaa, että vihapuhe on vaarallista paitsi kohteilleen, myös koko yhteiskunnalle, sen instituutioille ja periaatteille sekä sananvapaudelle. Työryhmä esittää, että viharikoksista tehtäisiin yleisen syytteen alaisia, jolloin vihapuhe käynnistäisi automaattisesti rikosoikeudellisen prosessin.

Vihapuhe lisää viharikoksia

Yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan Trumpin valinta presidentiksi ja hänen käyttämänsä vihapuhetta lietsova retoriikka lisäsivät Yhdysvalloissa viharikosten määrää.

Washington Postin mukaan piirikunnissa, joissa järjestettiin Trumpin vaalitilaisuuksia, viharikosten määrä kasvoi 226 prosentilla. Tutkimusten mukaan väitteet siitä, että viharikossyytteet olisivat tekaistuja, ovat virheellisiä. Tilastojen valossa on todennäköisempää, että viharikoksia ilmoitetaan vähemmän kuin niitä tehdään.

Jutussa viitataan tuoreeseen tutkimukseen, jonka mukaan Trumpin tiettyä ihmisryhmää syrjivät lausunnot ovat lisänneet näihin ryhmiin kohdistuvia julkisia solvauksia.

On siis harhaanjohtavaa puhua vihapuheen yhteydessä sananvapaudesta tai tehdä eroa laillisen ja laittoman vihapuheen välille. Vihapuheella on todellisia seurauksia etenkin niille, jotka ovat heikoimmassa asemassa, ja sen vuoksi laillisuuden ja laittomuuden rajaa ei pidä tietoisesti hämärtää.

Puheenaiheet Ajattelin tänään Tasa-arvo Uutiset ja yhteiskunta